Ilmaston lämpeneminen jatkuu poikkeuksellisena – vuodesta 2025 on muodostumassa mittaushistorian toiseksi tai kolmanneksi lämpimin
Vuosien 2015–2025 jakso muodostaa 176-vuotisen mittaushistorian lämpimimmän yhdentoista vuoden sarjan. Tammi–elokuun 2025 maailmanlaajuinen keskilämpötila oli 1,42 °C korkeampi kuin esiteollisena aikana vuosina 1850–1900. Raportin mukaan tämä osoittaa, että maailmanlaajuinen lämpeneminen etenee edelleen nopeasti, vaikka El Niñon ja La Niñan vaihtelut vaikuttavat hetkellisesti lämpötiloihin.
“Lämpötilat, merenpinnan nousu ja jäätiköiden sulaminen kertovat samaa viestiä: ilmaston lämpeneminen kiihtyy, ja sen seuraukset näkyvät kaikkialla. Kunnianhimoisia toimia tarvitaan erityisesti mailta, jotka tuottavat suurimman osan maailman päästöistä. Fossiilisista polttoaineista luopuminen on edelleen avain siihen, että lämpeneminen voidaan pysäyttää ja palauttaa turvallisemmalle tasolle”, sanoo Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas.
Kasvihuonekaasujen pitoisuus, merien lämpösisältö ja jäätiköiden sulaminen rikkovat ennätyksiä
Kasvihuonekaasujen pitoisuudet ja merien lämpösisältö nousivat jälleen ennätystasolle. Lämpöä sitoutuu yhä enemmän valtameriin, jotka varastoivat yli 90 prosenttia ilmastojärjestelmän ylimääräisestä energiasta. Tämä kiihdyttää merenpinnan nousua, joka on lähes kaksinkertaistunut 1990-luvun alusta ja etenee nyt noin 4 millimetrin vuosivauhtia.
Arktinen merijää oli talvella 2025 mittaushistorian laajuudeltaan pienin, ja myös Antarktiksen jääpeite jäi selvästi keskiarvon alapuolelle. Maailman jäätiköiden massan häviäminen jatkui kolmatta vuotta peräkkäin, ja sulaminen vastasi 1,2 millimetrin lisäystä globaaliin merenpintaan.
Sään ääri-ilmiöiden vaikutukset kasvavat
Vuoden 2025 aikana koettiin lukuisia sään ääri-ilmiöitä, kuten tuhoisia tulvia Afrikassa ja Aasiassa, laajoja metsäpaloja Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa sekä helleaaltoja ja trooppisia sykloneja. Säästä ja ilmastosta johtuvat katastrofit aiheuttivat merkittävää taloudellista ja yhteiskunnallista vahinkoa ja vaikuttivat ruokaturvaan ja muuttoliikkeeseen useilla alueilla.
Raportin mukaan vaaraa aiheuttavan sään hälytysjärjestelmien ja ilmastopalvelujen kehitys jatkuu. Vuonna 2024 monivaaravaroitusjärjestelmä (engl. multi-hazard early warning systems) oli käytössä 119 maassa, mikä on yli kaksinkertainen määrä vuoteen 2015 verrattuna. Kuitenkin 40 % maailman maista on edelleen vailla vastaavia järjestelmiä. Samalla lähes kaksi kolmasosaa kansallisista sää- ja ilmastopalveluista tarjoaa nyt ilmastopalveluja, kun viisi vuotta sitten osuus oli vain 35 %. Palveluiden avulla tuetaan päätöksentekoa esimerkiksi maataloudessa, energiantuotannossa ja terveydenhuollossa.
Ilmatieteen laitos on toteuttanut kansallisiin sää- ja ilmastopalveluihin liittyviä kehitys- ja konsultointihankkeita yli sadassa maassa viime vuosikymmeninä. Hankkeiden tuloksena kehittyvien maiden kansallisilla toimijoilla on paremmat edellytykset tuottaa palveluita kotimaissaan kansalaisten ja yhteiskunnan turvaksi.
Ilmatieteen laitoksen asiantuntijat ovat median käytettävissä ilmastokokouksen aikaan
COP30-ilmastokokous järjestetään 10.–21. marraskuuta Brasilian Belémissä. Valtioiden johtajat kokoontuvat Belémiin jo 6.–7. marraskuuta. Ilmatieteen laitoksen asiantuntijat seuraavat ilmastokokousta Suomessa, ja ovat käytettävissä haastatteluihin. Asiantuntijat vastaavat mielellään tiedusteluihin ja kysymyksiin esimerkiksi 1,5 asteen tavoitteesta, ilmastonmuutoksen etenemisestä ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista.
Yhteydenotot:
Pääjohtaja Petteri Taalas, Ilmatieteen laitos, p. 050 341 3460, petteri.taalas@fmi.fi
Toimialajohtaja Jari Liski, Ilmatieteen laitos, p. 040 748 5088, jari.liski@fmi.fi
Lisätietoja:
WMO:n State of the Global Climate Update 2025 -raportti julkaistiin COP30-ilmastokokouksen yhteydessä tieteelliseksi taustamateriaaliksi ilmastoneuvotteluille. Koko vuoden ilmastotilastot koostava State of the Global Climate 2025 -raportti julkaistaan kokonaisuudessaan maaliskuussa 2026.
