Tiedote 26.1.2017

Sateenmuokkaustutkimus sai merkittävän apurahan

Aerosolien kylväminen pilviin saattaisi tuoda ratkaisun kuivuudesta kärsiville alueille. Ilmatieteen laitoksen professori Hannele Korhonen on saanut merkittävän apurahan sateen keinotekoista synnyttämistä koskevaa tutkimusta varten.
Kuva: Antonin Halas

Ilmatieteen laitoksen professori Hannele Korhosen vetämä projekti oli yksi kolmesta projektista, jotka saivat tänä vuonna yhteensä 5 miljoonan dollarin tutkimusapurahan Yhdistyneiden arabiemiraattien sadetta koskevasta tutkimusohjelmasta. Palkintoseremonia järjestettiin Abu Dhabissa 17. tammikuuta.

YK on äskettäin arvioinut, että vuoteen 2025 mennessä kaksi kolmasosaa maapallon väestöstä elää alueilla, joissa vedestä on ainakin ajoittain pulaa. Yhtenä keinona helpottaa kuivien alueiden vesipulaa on ehdotettu sateenmuokkausta. Juhlatilaisuudessa korostettiin, että apurahan tavoitteena on ollut rohkaista ja tukea uusia ideoita, joilla voidaan ratkaista vesipulaan liittyviä ongelmia.

Pilvistä sateeksi

Nyt rahoituksen saaneessa projektissa selvitetään, mikä rooli aerosolihiukkasilla on sateen keinotekoisessa synnyttämisessä. Keinotekoisen sateen aikaansaaminen perustuu tiivistymisytimien eli aerosolihiukkasten kylvämiseen ilmakehään. Perusajatus on se, että ilmassa luontaisesti oleva kosteus saadaan aerosolien avulla tiivistymään tavanomaista tehokkaammin sadepisaroiksi, jotka aikaa myöten satavat vetenä maahan.

Projektin aikana tuotetaan myös ilmastonmuutostutkimuksessa tarvittavaa uutta mittaustietoa luonnollisten pienhiukkasten ominaisuuksista ja vuorovaikutuksesta pilvien kanssa.  "Sateenmuokkauksen toimivuudesta ei ole kovin vakuuttavaa tieteellistä näyttöä. Tutkimuksen tavoitteena on vahvista sateenmuokkauksen tieteellistä pohjaa. Tavoitteena on tutkia paitsi sateen mahdollista lisääntymistä, myös kylvön vaikutuksia yleisesti", Ilmatieteen laitoksen professori Hannele Korhonen kertoo.  

"Tämä ohjelma on tähän asti suurin panostus aiheeseen. Kuivuudesta kärsivissä maissa tämän kaltaiset keinot voisivat olla osaratkaisu kuivuuden aiheuttamiin ongelmiin. Tulee kuitenkin muistaa, että tieteellinen ymmärrys menetelmän toimivuudesta on toistaiseksi puutteellista", Hannele Korhonen toteaa.  

Projektissa on Ilmatieteen laitoksen lisäksi mukana Helsingin yliopisto ja Tampereen teknillisen yliopisto.

Lisätietoja:

Professori Hannele Korhonen, puh. 040 842 4852, hannele.korhonen@fmi.fi

http://www.me-newswire.net//news/3207/en