Tiedote 7.12.2022

Väitös: Säällä on merkittävä vaikutus talvikauden liukastumisriskiin

Sade ja nollan ympärillä sahaavat lämpötilat lisäävät liukastumisriskiä. Tämä selviää Ilmatieteen laitoksen tutkija Marjo Hipin väitöskirjatyöstä, jossa hän selvitti sään vaikutusta jalankulkijoiden liukastumisriskiin. Jalkakäytävien liukkautta voidaan ennustaa Ilmatieteen laitoksella kehitetyllä mallilla.
Sulamisen ja jäätymisen vuorottelu saa aikaan liukkaita kelejä. Kuva: Marjo Hippi

Talvikauden liukastumiset aiheuttavat suuria taloudellisia menetyksiä, eri asteisia vammoja, inhimillistä kärsimystä ja pahimmillaan pitkiä sairaspoissaoloja. Liukkaimpina päivinä sairaaloiden ensiavut ruuhkautuvat leikkausta tarvitsevista potilaista.

”Säällä on merkittävä vaikutus liukastumisriskiin etenkin silloin, kun liukastuneita on saman päivän aikana paljon. Tyypillisimpiä säätilanteita tällaisille päiville ovat sade ja lähellä nollaa oleva lämpötila”, Marjo Hippi sanoo.

Jalankulkuliukkaus ja liukastumisriski ovat moniulotteisia ongelmia, joihin vaikuttavat sään lisäksi myös muut tekijät. Näitä ovat esimerkiksi jalankulkureitillä suoritetut kunnossapitotoimet, pinnan epätasaisuus, kävelijöiden määrä, kenkien pito ja kävelijän tasapaino.

Kävelyn turvallisuuteen on panostettava tulevaisuudessa entistä enemmän, kun autoilua halutaan vähentää ja lisätä kestävien liikkumismuotojen osuutta varsinkin kaupunkialueilla lyhyillä matkoilla. Siksi jatkossa on entistäkin tärkeämpää tunnistaa liukastumisriski ja varautua siihen, jotta liukastumisia pystyttäisiin ehkäisemään.

Nollakelit lisäävät liukastumisriskiä

Talvikaudella jalankulkijoille tapahtuu selvästi enemmän tapaturmia kuin kesällä, sillä talviset olosuhteet, kuten lumi, jää ja nollan molemmin puolin vaihteleva lämpötila, lisäävät liukastumisriskiä. Sulamisen ja jäätymisen vuorottelu saa aikaan laaja-alaista liukkautta. Joissain tilanteissa korostuu myös lumisateesta aiheutuva liukkaus, kun luminen pinta tamppautuu kävelijöiden tai muun liikenteen vaikutuksesta lähes jään kaltaiseksi kovaksi pinnaksi.

Hyvin usein myös edellisten päivien säällä on merkittävä vaikutus tulevaan liukkauteen. Esimerkiksi jos plussakelin jälkeen sää kylmenee ja pinnat jäätyvät, vähäinenkin lumisade jäiselle pinnalle voi olla petollinen. Jään päällä oleva irtonainen lumi saa silloin aikaan erittäin liukkaan tilanteen ja liukastumisriskiä voi olla vaikea havaita.

Alkutalvi ja talven ensimmäiset liukkaat kelit näkyvät liukastumistilastoissa usein selvinä piikkeinä.

Tulevaisuudessa ilmaston lämpenemisellä on vaikutuksia myös jalankulkuliukkauteen. Eteläisessä Suomessa talvikausi lyhenee, mutta lämpötila on enemmän nollan vaiheilla lisäten liukkautta. Itä- ja Pohjois-Suomessa pitkien pakkasjaksojen tilalle tulee tulevaisuudessa enemmän nollakelejä, jolloin liukastumisriski kohoaa keskitalvella.

Jalkakäytävien liukkautta voidaan ennustaa

Väitöskirjassa esitellään Ilmatieteen laitoksella kehitetty säämalli, joka ennustaa jalkakäytävien liukkautta. Jalkakäytävien liukkautta ennustava malli pohjaa Ilmatieteen laitoksella kehitettyyn tiesäämalliin, joka kuvaa sään vaikutusta ajokeliin. Mallia on jatkokehitetty ennustamaan jalkakäytävien liukkautta kävelijän näkökulmasta.

Mallissa jalankulkuliukkaus on jaoteltu eri luokkiin. Suurimman liukastumisriskin tilanteet liittyvät tamppautumisliukkauteen, jäätymiseen tai tilanteeseen, jossa jääkerroksen päällä on vettä tai kevyttä irtonaista lunta. Näistä tilanteista Ilmatieteen laitos antaa myös jalankulkuvaroituksia, jotta kansalaiset voivat varautua liukkaisiin keleihin.

”Ilmatieteen laitoksella kehitetty jalankulkuliukkautta ennustava malli on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen malli, eikä vastaavanlaista mallia tiettävästi löydy muualta”, Marjo Hippi toteaa.

Väitöskirja tarkastetaan 9.12.2022 Helsingin yliopistossa

Marjo Hippi väittelee 9.12.2022 kello 13 Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa. Väitöstyön aiheena on sään vaikutus jalankulkijoiden liukastumisriskiin ja jalkakäytävien liukkauden ennustaminen (Weather Related Pedestrians’ Slip Risks and Predicting Sidewalk Slipperiness).

Väitöstilaisuus järjestetään Kumpulan kampuksen Exactum-rakennuksessa (Pietari Kalmin katu 5, Helsinki) salissa CK112.

Vastaväittäjänä on professori Pekka Leviäkangas (Oulun yliopisto), ja kustoksena toimii professori Heikki Järvinen (Helsingin yliopisto).

Lisätietoja:

Tutkija Marjo Hippi, Ilmatieteen laitos, puh. 050 516 5978, marjo.hippi@fmi.fi

Väitöskirja on saavilla Helda-palvelussa.

VäitösTutkimusSääTalviJalankulku