Tiedote 5.11.2014

Churyumov-Gerasimenkon kokoisen komeetan törmäyksen todennäköisyys häviävän pieni

Ilmatieteen laitoksen rooli on poikkeuksellisen suuri Euroopan avaruusjärjestön Rosetta-luotaimessa, joka tutkii ensimmäistä kertaa tarkasti komeettaa. Maapallolle komeettoja osuu harvoin, pienempiä paikallista tuhoa aiheuttavia kappaleita noin kerran sadassa vuodessa.
Kuva: ESA

Todennäköisyys sille, että komeetta törmäisi Maahan on pieni. Komeettoja on kuitenkin aikojen kuluessa törmännyt maapalloon useamman kerran. Törmäyksillä on saattanut olla maapallon historiassa myös elämää edistäviä vaikutuksia, sillä komeetat ovat saattaneet tuoda maapallolle sekä veden että elämälle välttämättömiä orgaanisia yhdisteitä. Komeetan vesipitoisuutta mitataan Philae-laskeutujan mukana olevalla Ilmatieteen laitoksen PP-laitteella, joka osuu ensimmäisenä komeetan pinnalle. Philaen laskeutuminen komeetan pinnalle tapahtuu 12. marraskuuta n. klo 18.00. Laskeutumisen onnistumista voi seurata Ilmatieteen laitoksen verkkosivujen kautta sekä @IlmaTiede-twitterissä.

Törmäyksiä maahan keskimäärin kerran sadassa vuodessa

Aurinkoa kiertää joukko pienkappaleita, jotka voivat törmätä maapalloon. Ne voivat olla asteroideja tai komeettoja. Aurinkokunnan sisäosien vaaralliset asteroidit on jo aika hyvin kartoitettu. Arvaamattomimpia ovat aurinkokunnan laidoilta tulevat komeetat, joita ei vielä tunneta. Asteroidin erottaa komeetasta se, että komeetasta haihtuu Auringon lähellä niin paljon kaasua ja pölyä, että sen ympärille muodostuu selvästi havaittava huntu ja usein myös pyrstö. Tunnetuin näistä on Halleyn komeetta.

Harmittomasti ilmakehässä palavia hiekanjyväsiä sataa maapallolle tonneittain joka päivä. Paikallista tuhoa aiheuttaa avaruudesta tuleva törmääjä, jonka halkaisija on vähintään parikymmentä metriä riippuen myös kappaleen koostumuksesta. Tällaisten törmäystaajuus on keskimäärin kerran sadassa vuodessa. Viimeisimmät esimerkit tällaisista kappaleista ovat Siperian Tšeljabinskiin (2013) ja Tunguskaan (1908) pudonneet kappaleet. Suurimmat tuhot näissä törmäyksissä aiheuttaa paineaalto, joka voimakkuudesta riippuen esim. tuhoaa rakennuksia, kaataa metsää tai rikkoo ikkunoita.

Aurinkokunnan laidoilta, Oortin pilvestä tulevat komeetat, joita emme tunne. Kun sellainen saapuu aurinkokunnan sisäosiin, se havaitaan yleensä aikaisintaan Jupiterin radan tienoilla. Sieltä sen tulo Maan radalle kestää vain 9 kuukautta, joten aikaa törmäyksen estämiseen on vähän, jos komeetta sattuu olemaan törmäyskurssilla maan kanssa.

Törmäyskurssilla olevan kappaleen rataa voidaan yrittää muuttaa

Jos asteroidi havaitaan vuosikymmeniä ennen laskettua törmäystä, sen rataa voidaan yrittää muuttaa esim. raskaiden avaruusalusten törmäyksillä tai kiinnittämällä asteroidiin esim. rakettimoottoreita. Yllättäen ilmestyvän komeetan tapauksessa ainoa keino nykytekniikalla olisi joko hajottaa lähestyvä pienehkö taivaankappale tai muuttaa sen rataa niin, että törmäys voidaan välttää. Tämä edellyttää kuitenkin, että törmääjä havaitaan riittävän ajoissa.

"Tässä työssä olisi oleellista tuntea komeetan rakenne, jotta osataan arvioida, miten räjähdykset vaikuttavat: esim. onko komeetta sen verran kiinteä, että sitä voi räjähdyksillä "tuuppia" muutetulle radalle vai hajoaako se niistä. Rosetta tekemät tutkimukset auttavat sikäli, että nyt saamme selville ainakin yhden, toivottavasti aika tyypillisen, komeetan rakenteen", kertoo tutkija Tiera Laitinen Ilmatieteen laitoksesta.

Lisätietoja:

Tutkija Tiera Laitinen, puh. 029 539 4651, tiera.laitinen@fmi.fi 

http://www.esa.int/Our

http://ilmatieteenlaitos.fi/rosetta