Tiedote 5.5.2025

Suomen talvien kylmät jaksot leudontuvat

Mennyt talvi oli Suomessa sangen leuto, eikä meillä tämän vuosituhannen puolella ole koettu ainuttakaan todella ankaraa pakkastalvea. Ilmastomallien tulosten perusteella kehitys jatkuu samaan suuntaan tulevaisuudessakin: kylmät päivät vähentyvät ja talvien kovimmat pakkasjaksot käyvät vähitellen entistä lievemmiksi.
Kuva: MBNEWS / Shutterstock

International Journal of Climatology -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin 25 ilmastonmuutosmallin tulosten perusteella, miten kylmien päivien ja ankarien pakkasjaksojen esiintyminen muuttuu tulevaisuudessa Keski- ja Pohjois-Euroopassa.

Tutkimuksessa "kylmäksi" määriteltiin sellainen päivä, jona vuorokauden keskilämpötila on jäänyt alhaisemmaksi kuin vuosina 1961–2000 joulu-helmikuussa yhtenä päivänä kymmenestä.

Talvisen kylmyyden esiintymistä tutkittiin tilanteessa, jossa maapallon keskilämpötila olisi noussut kahdella asteella teollistumista edeltävään aikaan verrattuna. Mikäli kasvihuonekaasujen päästöjä ei hillitä tehokkaasti, noin lämmintä voisi olla jo vuosisadan keskivaiheilla.

Kylmiä päiviä on tulevaisuudessa yhä harvemmin

1900-luvun lopulla vallinneessa ilmastossa kylmiä päiviä oli talven aikana keskimäärin reilut yhdeksän kappaletta. Mikäli maapallon annetaan lämmetä kahdella asteella teollistumista edeltävään aikaan verrattuna, tällaisia päiviä esiintyisi enää keskimäärin kaksi talvessa.

Samalla sellainen ankarahko usean päivän pakkasjakso, jollaisia esiintyi 1900-luvun lopun ilmastossa kerran neljässä vuodessa, koettaisiin enää keskimäärin kerran 20 vuodessa.

Kerran sadassa vuodessa havaittujen äärimmäisen kylmien jaksojen esiintyminen vähenisi suhteessa vieläkin enemmän, eli niiden vuotuinen todennäköisyys putoaisi alle 0,1 prosenttiin.

Pakkasten leudontumisesta on sekä etua että haittaa

Pakkasten leudontuminen helpottaa sydänsairauksista kärsivien ihmisten elämää ja vähentää lämmön kulutusta rakennuksissa. Toisaalta puun korjuu metsistä vaikeutuu, kun routa ei enää lujita maaperää yhtä tehokkaasti kuin ennen. Lisäksi monet tuhohyönteiset ja luontoomme kuulumattomat vieraslajit selviävät leudontuvien talvien yli entistä helpommalla.

Työ on saanut rahoitusta Suomen Akatemialta, Lähi-Tapiola-vakuutusyhtiöltä ja Valtion ydinjätehuoltorahastolta.

Lisätietoja:

Tutkija Kimmo Ruosteenoja, Ilmatieteen laitos, p. 029 539 4128, kimmo.ruosteenoja@fmi.fi

Tutkimus julkaistiin 1.5.2025 ja se on vapaasti saatavilla International Journal of Climatology -tiedelehdessä.

Viite: Ruosteenoja, K. ja K. Jylhä, 2025: Extreme cold days and spells in Northern Europe at 0.5-2.0°C global warming levels. International Journal of Climatology. https://doi.org/10.1002/joc.8875.

SääIlmastoTutkimus