Tiedote 6.6.2023

EU:n Copernicus-kaukokartoitusohjelma täyttää 25 vuotta

EU:n Copernicus-kaukokartoitusohjelma on tuottanut satelliittien avulla monipuolista tietoa ympäristöstä jo neljännesvuosisadan. Merkkipaalun kunniaksi Ruotsin Solnassa pidetään 8. kesäkuuta tilaisuus, jota voi seurata verkossa.
Sentinel-3-satelliitti. Kuva: ESA/ATG medialab.

EU:n ja Euroopan avaruusjärjestöjen edustajat sopivat EU:n operatiivisen kaukokartoitusohjelman muodostamisesta Italian Bavenossa 25 vuotta sitten. Silloin nimenä oli GMES, Global Monitoring of Environment and Security, joka myöhemmin vaihtui Copernicus-nimeen.

Copernicus-ohjelman keskiössä ovat ympäristöä monitoroivat huipputeknologiaan perustuvat Sentinel-satelliitit, joista ensimmäinen laukaistiin avaruuteen vuonna 2014. Siitä hetkestä alkaen tarkka ja avoimesti jaettu, päivittyvä kuvavirta maapallosta on mullistanut yhteiskuntamme toimintaa.

"Merkittävin Copernicus-ohjelman saavutus on kytkeä satelliittihavainnot palveluketjuun, jonka osana ovat myös haastavat maapallon mallinnuslaskennat. Loppukäyttäjien käytössä ovat sekä nykyhetken tiedot että valtavasti tulevaisuuden ennusteita. Yhdessä päästään sekä tarkkuuteen että ennakointiin", sanoo Mikko Strahlendorff Avaruusohjelmakomitean Suomen Copernicus-delegaatti.

Nyt Sentinel-satelliitteja on taivaalla jo kahdeksan. Ohjelma on lähivuosina täydentymässä lukuisilla uusilla ja entistä tarkemmilla satelliiteilla, joilla monitoroidaan esimerkiksi hiilenkiertoa ja erityisesti pohjoisia alueita.

Sentinel-satelliittien myötä Eurooppa on ottanut kansainvälisen edelläkävijän roolin kaukokartoituksessa. EU:n Copernicus-ohjelman budjetti vuosille 2021–2027 on 5,4 miljardia euroa.

Ilmatieteen laitos tuottaa tietoja maastopaloista ja lumitilanteesta

Ilmatieteen laitos osallistuu monin tavoin Copernicus-ohjelmaan. Laitoksella kehitetään satelliittimittauksia, tuotetaan palveluita ja hyödynnetään niitä eri tavoin Suomessa.

"Sodankylän Arktinen avaruuskeskus tuottaa Euroopan maastopalohavainnot satelliittien kuvista ja pohjoisen pallonpuoliskon tiedot lumesta yhdistämällä satelliittihavaintoja pintamittauksiin", kertoo yksikön päällikkö Jyri Heilimo.

Nykyisellään Copernicus-palvelun teemat ovat ilmastonmuutos, ilmakehä, meriympäristö, maanpinnan seuranta, hätätilahallinta ja turvallisuus. Ilmatieteen laitos tuottaa sisältöä jokaiseen teemaan.

Copernicus-ohjelman palveluita kehitetään jatkuvasti, jotta ne palvelevat tietoa hyödyntäviä käyttäjiä mahdollisimman hyvin.

"Suomen Copernicus User Forum on jo kohta 12 vuoden ajan vienyt suomalaisten laitosten ja yritysten tarpeita EU:n ohjelmaan. Näin loppukäyttäjät ohjaavat kehitystä tiedon tuotannossa", kertoo Ali Nadir Arslan, Suomen edustaja EU:n Copernicus User Forumissa.

Suomen User Forum koostuu muun muassa suomalaisista tutkimuslaitoksista ja yrityksistä, jotka hyödyntävät Copernicus-dataa ja tuottavat tuotteita Copernicus-palveluihin.

Juhlatilaisuudessa luodaan katsaus historiaan ja katsotaan tulevaisuuteen

Ruotsin Solnassa järjestetään 8. kesäkuuta tilaisuus, jossa summataan Copernicus-ohjelman antia. Tilaisuuden verkkolähetys on kaikille avoin.

Ohjelmassa on puheenvuoroja ilmastonmuutoksesta, meristä, maasta, terveydestä ja turvallisuudesta. Lisäksi keskustellaan siitä, kuinka satelliittidatan avulla Euroopassa luodaan uusia innovaatioita ja yritystoimintaa.

Seuraa suoraa lähetystä 8.6.2023 kello 10–14 osoitteessa https://player.clevercast.com/?account_id=2bK6kL&event_id=V317kx.

Lisätietoja:

Mikko Strahlendorff, kehittämispäällikkö, Ilmatieteen laitos, p. 050 359 3795, mikko.strahlendorff@fmi.fi

Jyri Heilimo, yksikön päällikkö, Ilmatieteen laitos, p. 050 568 0802, jyri.heilimo@fmi.fi

Ali-Nadir Arslan, erikoistutkija, Ilmatieteen laitos, p. 050 320 3386, ali.nadir.arslan@fmi.fi

TutkimusAvaruusKaukokartoitusSatelliititCopernicus