Tiedote 27.5.2011

Islannin tulivuorenpurkauksen tuhkaa havainnoitu eri menetelmin

Ilmatieteen laitos on tehnyt viime päivien aikana erilaisia mittauksia, jotta Islannin tuhkapilven liikkeestä ja koostumuksesta saadaan mahdollisimman tarkkaa tietoa.
Kuva: Eija Vallinheimo

Islannin tulivuoren ilmaan syöksemää tuhkaa levisi tämän viikon aikana myös Suomeen. Ilmatieteen laitos on tehnyt viime päivien aikana erilaisia mittauksia, jotta tuhkapilven liikkeestä ja koostumuksesta saadaan mahdollisimman tarkkaa tietoa.

Tulivuorenpurkaus Islannin Grimsvötnissä on päättynyt ja tuhkapäästöt ovat vähentyneet. Grimsvötn-tulivuoren ilmaan syöksemää tuhkaa levisi keskiviikon ja torstain aikana myös Suomen eteläosiin. Myös torstaina lännestä Suomeen saapui uusi huomattavasti laimeampi tuhkapilvi, jolla ei kuitenkaan ollut vaikutuksia Suomen ilmanlaatuun.

Ilmatieteen laitoksen SILAM-leviämismallilla voidaan ennustaa tuhkapilvien liikkumista. Ilmatieteen laitos on selvittänyt erilaisten mittausten avulla tuhkapilven sijaintia ja koostumusta. Mittausten avulla saadaan tärkeää tietoa tuhkapilven todellisesta esiintymisestä leviämismallien varmennusta varten.

Pieniä pitoisuuksia tuhkaa havaittiin Lidar-laitteella

Ilmatieteen laitos teki Lidar-mittauslaitteella havaintoja tuhkapilvestä Helsingin Kumpulassa.– Torstaina tehdyissä mittauksissa havaittiin kaksi heikkoa hiukkaskerrosta 2-3,4 kilometrin sekä 4-4,8 kilometrin korkeuksilla. Pitoisuudet olivat pieniä, suurimmillaankin luokkaa 30 µg/m3, kertoo erikoistutkija

Mika Komppula Ilmatieteen laitoksesta.

Lidar-laitteella saadaan reaaliaikaista havaintotietoa ilmakehän pienhiukkasista, tässä tapauksessa tuhkapilvestä. Lidar-lasermittalaitteella saadaan reaaliaikaisesti ja luotettavasti selville tulivuorenpurkauksesta peräisin olevan tuhkapilven korkeus, paksuus ja sen sisältämä tuhkahiukkasten määrä aina muutaman kymmenen kilometrin korkeuteen saakka. Lidar-mittaus on menetelmä, jolla saadaan korkeussuunnassa eroteltua mittaustietoa ilmakehän hiukkasista. Mittausdataa saadaan muutaman kymmenen metrin välein aina 20–30 kilometrin korkeudelle asti. Lidar-laite toimii tutkaperiaatteella, mutta käyttää valon aallonpituuksia. Laitteella mitataan hiukkasten aiheuttamaa valon sirontaa ja vaimenemista ilmassa. Käytettävällä laitteella lähetetään voimakas vihreänä näkyvä valonsäde taivaalle, minkä jälkeen hiukkasista ja pisaroista takaisin sironnut tai heijastunut valo mitataan herkän optisen järjestelmän avulla.

Tuhkapilven ylitys näkyi Suomen ilmanlaadussa

Keskiviikkona 25. toukokuuta Suomen ylittänyt tuhkapilvi näkyi Suomen ilmanlaatua seuraavilla asemilla, toisin kuin vuoden takaisessa Eyjafallajökullin tapauksessa. Tuhkapilven vaikutus näkyi kohonneina pitoisuuksina ilmanlaatumittauksissa. Pitoisuudet vastasivat kuitenkin normaalia katupölyä, mutta levisivät laajemmalle alueelle. Hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuudet alkoivat kohota kello 5 keskiviikko-aamuna ensin Varsinais-Suomessa ja sitten Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. Kaakkois-Suomeen tuhkavana saapui aamukymmenen aikaan. Pitoisuudet kohosivat aamun aikana huippuunsa kunnes alkoivat laskea iltapäivällä klo 14–15 aikaan.

Pienhiukkasten maanpintapitoisuuksia, hiukkaskokoa ja koostumusta on seurattu erityisen tarkasti Ilmatieteen laitoksen Kumpulan mittausasemalla. Keskiviikkona 25.5. päivällä havaittujen tuhkahiukkasten keskikoko oli 3 –7 µm. Tuhkahiukkasia ei juuri näkynyt alle 1 µm:n hiukkasissa. Hiukkaskokojakauma on siis hyvin katupölyn kaltainen. Tuhkahiukkasia tutkittiin myös elektronimikroskopian ja siihen liitetyn alkuaineanalyysin avulla. Muodoltaan hiukkaset vastaavat mineraalihiukkasia. Koostumuksessa tyypilliset alkuaineet ovat pii, alumiini, rauta, kalsium, magnesium, titaani, natrium ja kalium. Yksittäisten tuhkahiukkasten koostumus oli keskenään hyvin samanlainen, toisin kuin tyypillisessä katupölynäytteessä.

Rikkidioksidi liikkui eri suuntaan kuin tuhka

Myös satelliiteilla on havaittu Grimsvötn-tulivuoren purkauksesta peräisin olevaa tuhkaa ja rikkidioksidia. Grimsvötn-tulivuoren purkautuessa mm. suomalais-hollantilaisella OMI-mittalaitteella havaittiin rikkidioksidia kymmenkertaisesti verrattuna viime vuotiseen Eyjafjällajökull-tulivuoren pukaukseen. Rikkidioksidi levisi purkauksen alettua ensin pohjoiseen ja siitä nauhana sekä itään että länteen. Eilen suurimmat rikkidioksidimäärät havaittiin Grönlannin länsipuolella. Toisin kuin rikkidioksidi, tulivuoresta peräisin oleva tuhkaa havaittiin myös satelliiteilla leviävän Islannista etelään ja myöhemmin kohti Norjan rannikkoa. Pilvi ohitti Suomen etelärannikon keskiviikkona.

Lisätietoja:

Lidar-mittaukset:Erikoistutkija Mika Komppula, puh. 050 520 7500, mika.komppula@fmi.fi

Ilmanlaatu Suomessa:Erikoistutkija Pia Anttila, puh. 050 368 6420, pia.anttila@fmi.fihttp://www.ilmanlaatu.fi

Kumpulan mittaukset ja koostumusanalyysi:Professori Risto Hillamo, puh. 050 5505 778, risto.hillamo@fmi.fiilmansuojeluasiantuntija Jarkko Niemi, Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut, puh. 050 352 0593, jarkko.niemi@hsy.fi

Satellitti-havainnot:Erikoistutkija Johanna Tamminen, puh. (09) 1929 4665, johanna.tamminen@fmi.fi

Leviämismallit:Ryhmäpäällikkö Ari Karppinen, puh. 040 534 6809, ari.karppinen@fmi.fi

Lue lisää:http://ilmatieteenlaitos.fi/tulivuoren-purkaukset