Rosetta heräsi unesta ja jatkaa kohti komeettaa
Ilmatieteen laitos on vahvasti mukana Euroopan avaruusjärjestön ESAn Rosetta-luotaimessa, joka on matkalla kohti Churyumov-Gerasimenko -komeettaa. Rosettan laskeutumisalus laskeutuu komeetan pinnalle suunnitelmien mukaan 11. marraskuuta 2014. Laskeutumista ennen yksi tärkeimmistä hetkistä oli luotaimen herätteleminen unesta, johon se vaivutettiin energian säästämiseksi. Herättelemisen epäonnistuminen olisi tarkoittanut projektin päättymistä epäonnistuneesti.
Herättely aloitettiin 20. tammikuuta noin klo 12.00 Suomen aikaa, jolloin Rosettaan otettiin ensimmäisen kerran yhteyttä maasta puolitoista vuotta kestäneen unen jälkeen. Rosetta vaivutettiin uneen, jotta se säästäisi energiaa matkan aikana. Herätyksen jälkeen Rosettan pyörimisliike vähitellen pysähtyy ja se tunnistaa sijaintinsa tähtikartan avulla. Heräämisen jälkeen Rosetta alkaa vähitellen testata mukana olevia tieteellisiä instrumentteja. Päivitys 21.1. klo 11.45: Tiistaina 21.1. saatiin ensimmäinen elomerkki myös Rosettan laskeutumisalus Philaesta. Ohjauskeskuksessa Kölnissä vastaanotettiin jännite-, virta- ja lämpötila-arvoja. Niiden mukaan Philaen järjestelmä toimii normaalisti. Tämä myös tarkoittaa sitä, että Rosetta itse osaa kommunikoida maan kanssa normaalisti ja on valmis yksityisempään tarkastusvaiheeseen.
- Signaalin onnistunut vastaanotto tarkoittaa sitä, että Rosettan matka kohti Chryumov-Gerasimenko-komeettaa voi jatkua. Onnistuminen on pitkän ja vaativan työn tulos, sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkimuspäällikkö Walter Schmidt.
Itse Churyumov-Gerasimenko-komeetan koostumuksesta on erittäin vähän tietoa. Tutkijat eivät tiedä esimerkiksi sitä, millaiselle alustalle laskeutumisalus tulee laskeutumaan. Arvioiden mukaan komeetta todennäköisesti on kooltaan noin 3,4 km x 4,5 km kokoinen, mutta se on hyvin harva. Tiheys on noin 0,48 kg/l eli vastaa koostumukseltaan vanhaa pakkaantunutta lunta. Varmuutta tästäkään ei kuitenkaan ole ennen laskeutuja alkaa tutkia komeettaa tarkemmin.
Rosetta selvittää, onko Maan elämä ja vesi osittain peräisin komeetoilta
Rosetta-luotaimessa on mukana viisi tieteellistä mittalaitetta, joiden suunnittelussa ja rakentamisessa Ilmatieteen laitos on ollut mukana. Ensimmäisenä komeetan pinnalle osuu Ilmatieteen laitoksella valmistettu PP-instrumentti, joka on kiinnitetty laskeutujan jalkoihin. Instrumenttia käytetään veden etsintään komeetan pinnalta. Ilmatieteen laitoksen mittalaitteilla tutkitaan myös mm. komeetan pölyä ja vuorovaikutusta aurinkotuulen kanssa. Jos pölystä löydetään orgaanisia aineita, on mahdollista, että myös elämä on tullut maapallolle komeettojen mukana.
Lisätietoja:
Tutkimuspäällikkö Walter Schmidt, puh. 029 539 4658, walter.schmidt@fmi.fi
Walter Schmidtin haastattelu: youtube.com/watch?v=UBixfES8xkk
Ilmatieteen laitoksen Rosetta sivut: http://space.fmi.fi/index.php?id=rosetta
http://www.esa.int/spaceinvideos/Missions/Rosetta
Rosetta is an ESA mission with contributions from its member states and NASA. Rosetta's Philae lander is provided by a consortium led by DLR, MPS, CNES and ASI. Rosetta will be the first mission in history to rendezvous with a comet, escort it as it orbits the Sun, and deploy a lander to its surface. Comets are time capsules containing primitive material left over from the epoch when the Sun and its planets formed.
By studying the gas, dust, and organic materials associated with the comet, via both remote and in-situ observations, the Rosetta mission should become the key to unlocking the history and evolution of our Solar System, as well as answering questions regarding the origin of Earth's water and perhaps even life.