ExoMars vie Ilmatieteen laitoksen tutkimuslaitteita Marsiin

ExoMars-luotaimen laukaisuikkuna avautuu 14. maaliskuuta klo 11.31 Suomen aikaa ja sulkeutuu 25. maaliskuuta. Jos sääolosuhteet laukaisupaikalla Baikonurissa Kazakstanissa sallivat, laukaisua yritetään heti 14. maaliskuuta. ExoMars 2016 on Euroopan Avaruusjärjestön (ESA) ja Venäjän Roskosmosin yhteinen Marsin tutkimusohjelma, joka koostuu Marsia kiertämään asettuvasta emoaluksesta (TGO – Trace Gas Orbiter) sekä Marsin pinnalle laskeutuvasta Schiaparelli-laskeutumismoduulista. Niiden yhteispaino on noin 4300 kg, joka olisi tähän mennessä suurin Marsiin saapunut tutkimusluotain.

Marsin kaasukehän painetta ja kosteutta mitataan suomalaisilla laitteilla

Schiaparelli-laskeutujan kyydissä on Marsin kaasukehää havainnoiva tutkimuslaitteisto, jonka osana ovat Ilmatieteen laitoksen kehittämät kaasukehän painetta ja kosteutta mittaavat laitteet. Ilmatieteen laitos on aikaisemmin operoinut samantyyppisiä laitteita mm. NASAn Curiosity-marsmönkijän (2012 -) ja Mars Phoenix -laskeutujan kyydissä (2008), sekä Saturnuksen Titan-kuussa, jonne ESAn ja NASAn yhteinen Huygens-luotain laskeutui tammikuussa 2005.

ExoMarsin päätavoite on tutkia kiertoradalta käsin metaanin ja muiden vähäisen pitoisuuden omaavien kaasujen esiintymistä Marsissa. Metaanin kiistaton löytyminen olisi signaali joko alkeellisesta orgaanisesta toiminnasta tai geologisesta aktiivisuudesta. Noin 600 kg painoisen Schiaparelli-laskeutujan avulla ESA haluaa ensisijaisesti todentaa ja vahvistaa, miten hyvin voidaan toteuttaa kontrolloitu ja tarkka laskeutuminen Marsin pinnalle.

"Marsin kaasukehällä on paljon yhtäläisyyksiä oman planeettamme ilmakehän kanssa. Sääilmiöiden suora havainnointi Marsin pinnalla auttaa meitä ymmärtämään myös omaa planeettaamme ja sen ilmakehän toimintaa", toteaa tutkimuspäällikkö Ari-Matti Harri Ilmatieteen laitoksesta. Schiaparellin kyydissä Ilmatieteen laitoksen laitteet mittaavat myös laskeutumispaikalla sääolosuhteita. "Mielenkiintoiseksi mittaukset tekee se, että samaan aikaan Marsissa toimiva Curiosity-mönkijä tarjoaa mahdollisuuden vertailla samanaikaisesti tehtyjä havaintoja toisessakin paikassa Marsin pinnalla", Ari-Matti Harri kertoo.

Matka Marsiin kestää seitsemän kuukautta

Matka Marsiin kestää noin seitsemän kuukautta. Schiaparelli-laskeutuja irrotetaan emoaluksestaan ja ohjataan kohti laskeutumispaikkaansa kolme päivää ennen Marsiin saapumista. Se iskeytyy Marsin ilmakehän yläosiin noin 21000 km/h nopeudella, ja laskeutuu lämpökilven, laskuvarjojen, jarrurakettien ja lopuksi iskua vaimentavien rakenteiden avulla Marsin pinnalle. Schiaparelli saa energiansa akuista, joiden avulla se kerää tietoja Marsin pinnalla muutaman Marsin päivän ajan. Emoalus TGO ohjataan Marsia kiertävälle radalle, jossa sen on suunniteltu tutkivan Marsia viisi vuotta.

Ilmatieteen laitoksen suunnittelemat Marsin kaasukehän paine- ja kosteusinstrumentit perustuvat Vaisala Oy:n anturiteknologiaan. Instrumenttien kehittelyyn ovat osallistuneet myös Suomen Optomekaniikka Oy, Skytron Oy ja Ideal Engineering Oy.

Lisätietoja:

Tutkimuspäällikkö Ari-Matti Harri, puh. 050 337 5623, ari-matti.harri@fmi.fiVanhempi tutkija Maria Genzer, puh. 029 539 4724, maria.genzer@fmi.fiTutkija Timo Nikkanen, puh. 040 764 8091, timo.nikkanen@fmi.fi

Lue lisää Ilmatieteen laitoksen avaruusteknologiasta: http://ilmatieteenlaitos.fi/tutka-ja-avaruusteknologia

ESAn teemasivut: http://www.esa.int/Our

Vaisala Oyj tiedotteet: http://www.vaisala.com/en/press/news/Pages/default.aspx