Tiedote 26.3.2020

Väitöstyössä tutkittiin ilmaston muutosta ja vaihteluita viime jääkaudesta lähitulevaisuuteen

Luonnollinen ilmaston vaihtelu vaikutti merkittävästi jääkauden ajan ihmismääriin Euroopassa 30 000–13 000 vuotta sitten. Tämä selviää tutkija Natalia Korhosen väitöskirjasta, joka käsittelee ilmaston muutosta ja vaihteluita aina viime jääkaudesta lähitulevaisuuteen.
Kuva: Eija Vallinheimo

Natalia Korhosen väitöskirjassa on tutkittu viime jääkauden lopun luonnollisen ilmaston muutoksen vaikutusta ihmisten määrään Euroopassa. Mallinnettujen väestömäärien vaihtelut korreloivat merkitsevästi riippumattoman arkeologisen aineistoon perustuvan väestömäärän muutosten arvioiden kanssa.

"Tämä viittaa siihen, että ilmasto on vaikuttanut merkittävästi jääkauden ajan ihmismääriin Euroopassa", tutkija Natalia Korhonen kertoo. "Kun ilmasto viileni, ihmisten määrä väheni, ja kun ilmasto lämpeni, ihmisten määrä kasvoi."

Väitöskirjassa jääkauden ilmastoa simuloitiin 100 000 vuoden aikaskaalan ilmastomallinnukseen soveltuvalla ilmastomallilla. Jääkauden aikaisen väestömäärän arviointia varten puolestaan hyödynnettiin nykyilmaston ja nykyisten metsästäjä-keräilijä-kansojen väestöntiheyden yhteyttä. Tietojen perusteella rakennettiin väestöntiheysmalli, johon syötettiin ilmastomallinnuksen avulla saatuja tietoja Euroopan ilmastosta jääkauden aikana 30 000–13 000 vuotta sitten. Tuloksia verrattiin riippumattomiin arkeologisiin arvioihin väestömäärän vaihteluista Euroopassa tuona aikakautena.

Kuuden viikon sääennusteet paranivat yläilmakehästä saatavilla tiedoilla

Natalia Korhonen tutki väitöskirjassaan myös kuuden viikon päähän ulottuvien sääennusteiden osuvuutta Pohjois-Euroopassa. Tutkimusaineistona olivat Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen ECMWF:n viikkokeskilämpötilaennusteet.

"Kaikkien kuuden ennusteviikon osalta ennusteiden todettiin olevan keskimäärin parempia kuin pelkkiin tilastoihin perustuva ennuste", Natalia Korhonen summaa.

Ensimmäisen ja toisen ennusteviikon jälkeen ennusteiden laatu heikkeni selvästi. Kuuden viikon ennusteiden kehittämistä varten väitöskirjassa tutkittiin yläilmakehän, eli stratosfäärin, tuulien ja arktisen värähtelyn tilastollista yhteyttä.

Pohjois-Euroopan 3–6 viikon päähän ulottuvia viikkokeskilämpötilojen ennusteita pystyttiin talviviikkojen osalta parantamaan hieman, kun niissä hyödynnettiin stratosfäärin tuulihavaintoja.

Väitöstyö tarkastetaan Helsingissä 27.3.2020

Natalia Korhosen väitöstyö "Assessing Impacts of Climate Variations and Change on Different Time Scales" (Ilmaston muutosten ja vaihteluiden vaikutusarviointeja eri aikaskaaloissa) tarkastetaan Helsingin yliopistossa perjantaina 27.3.2020 klo 12. Tilaisuutta voi seurata ainoastaan etänä osoitteessa https://helsinki.zoom.us/j/411987783.

Vastaväittäjänä toimii professori Markku Rummukainen (Lund University, Ruotsi) ja kustoksena toimii professori Heikki Järvinen Helsingin Yliopiston Ilmakehätieteiden keskuksesta.

Lisätietoja:

tutkija Natalia Korhonen, Ilmatieteen laitos, natalia.korhonen@fmi.fi

Väitöskirja on saatavilla Helda-tietokannassa.