Geologinen pöly sulattaa lunta Islannissa – pölyn lähteet ja leviäminen selvitetään tutkimuksessa

Arktiselle alueelle kulkeutuvalla geologisella pölyllä on sekä huonoja että hyviä vaikutuksia ympäristöön. Pöly tummentaa ja sulattaa lunta ja jäätä, mutta kuljettaa myös hyödyllisiä ravinteita ekosysteemiin. Parhaillaan meneillä olevassa kansainvälisessä työpajassa Islannissa tarkennetaan geologisen pölyn määrän ja leviämisen laajuuden arviointia arktisella alueella.

"Työpajassa esitellyt mittaustulokset osoittavat, että Islannissa on keskimäärin 135 pölypäivää vuodessa", kertoo työpajan toinen pääjärjestäjä, Ilmatieteen laitoksen tutkija Outi Meinander. Pölypäivä tarkoittaa, että pölyä havaitaan jossain päin Islantia virallisissa Islannin ilmatieteen laitoksen ilmakehämittauksissa tai näköhavainnoilla.

Työpajan aiheena ovat myös korkeiden leveysasteiden pölylähteet eli se, mistä geologinen pöly on peräisin.

"Arktisella alueella on aiemmin raportoitu yli sata eri pölylähdettä. Työpajassa todettiin, että yli 20 pölylähdettä puuttuu aiemmista arvioista. Merkittävin pölyhiukkasten lähde on Islanti. Islannin vulkaaninen pöly on peräisin sekä aiemmista tulivuorenpurkauksista että tuulen nostattamasta vulkaanisesta maa-aineksesta", Outi Meinander kertoo.

Vulkaaninen pöly voi Islannissa ja muualla arktisella alueella joko edistää tai hidastaa lumen ja jään sulamista riippuen siitä, kuinka paksu hiukkaskerros on.

Suomalaistutkijat selvittävät pölyn ja mikromuovin määrää Islannissa ja Grönlannissa

Islannista peräisin olevan geologisen pölyn leviämistä Grönlantiin, Färsaarille ja Huippuvuorille selvitetään vuosien 2020–2022 aikana kansainvälisessä yhteistyössä. Mittauksia tehdään jatkuvatoimisina ja erillisissä mittauskampanjoissa.

"Islantilais-suomalainen tiimi osallistuu mittauksiin todentamalla Islannin mustan vulkaanisen pölyn leviämistä ja laskeuman määrää erilaisin menetelmin etenkin Islannissa ja Grönlannissa. Tiimi tutkii pölyn leviämisen lisäksi mikromuovin esiintymistä kerätyissä näytteissä", kertoo Outi Meinander. 

Kansainvälisen mittauskampanjan järjestävät saksalaiset aloittavat mittaukset maaliskuussa, islantilaiset ja suomalaiset ryhtyvät tekemään mittauksia huhtikuussa.

Islannissa istutetaan metsää eroosion estämiseksi

Islanti on jo pitkään istuttanut puita eroosion estämiseksi. Istutukset torjuvat ilmastonmuutosta kahdella tavalla: ne estävät pölypäästöjä maaperästä ja sitovat ilmakehän hiilidioksidia. Istutukset jakavat Islannissa mielipiteitä.

"Istutusten vastustajat ovat huolissaan luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä ja ekologisista vaikutuksista esimerkiksi lintuihin. Istutettavista lajeista vain koivu on alueen alkuperäinen laji", Outi Meinander kertoo.

Lisätietoja:

tutkija Outi Meinander, Ilmatieteen laitos, p. +358 50 569 8900, outi.meinander@fmi.fi

Lisätietoja eroosiosta Islannissa (englanniksi): Islannin maataloustieteellisen yliopiston verkkosivusto

Islannin maataloustieteellinen yliopisto isännöi kansainvälistä työpajaa 13–14.2.2020, jonka kutsutut asiantuntijat ovat Yhdysvalloista ja Kanadasta. Suomen Ilmatieteen laitos on työpajan toinen pääjärjestäjä yhteistyössä Suomen ulkoministeriön Itämeren, Barentsin ja arktisen alueiden yhteisen hankkeen kanssa. Keskustelut jatkuvat 17.2. yliopiston luonnontieteellisellä laitoksella (Institute of Earth Sciences), jossa Outi Meinander pitää kutsutun 2,5 tunnin alustuspuheenvuoron. Tämän jälkeen keskustellaan tarkemmin islantilaisten ja suomalaisten työnjaosta ja käytettävistä menetelmistä tulevissa mittauskampanjoissa.