Etelämanner-retkikunta palasi Suomeen
Kuva: Pasi Ylirisku / FINNARPFINNARP 2019 -tutkimusretkikunnan etujoukko lähti Suomesta joulukuun puolivälissä huoltamaan tutkimusasema Aboaa ja keräämään vuoden aikana kertyneitä säähavaintoja tutkimuslaitteista. Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen kaksi tutkijaa liittyi retkikuntaan tammikuussa tekemään geodeettisia mittauksia.
"Retkikunta keräsi Aboalla ympärivuotisesti mittauksia tekevien tutkimuslaitteiden havainnot ja huolsi pysyvät mittauslaitteet. Myös uusien automaattisten sääasemien, reaaliaikaisen GPS-aseman ja tutkasatelliittien peiliheijastimien paikkoja suunniteltiin", kertoo FINNARP-operaatioiden päällikkö ja retkikunnan johtaja Mika Kalakoski. Tutkimusasema Aboa sijaitsee alueella, jossa vastaavia mittauksia ei muutoin tehdä tai ne ovat harvassa.
Maanmittauslaitoksen tutkijat tekivät Aboalla geodeettisia mittauksia, joiden avulla tutkittiin läntisen Kuningatar Maudin maan maankuoren liikkeitä. Tutkimuksissa hyödynnettiin myös drooneja.
"Mittauskampanja onnistui lentojen viivästymisistä ja mittausjakson lumimyrskystä huolimatta. Painovoimamittausten aikasarjat ja maaston pinnanmuotojen laserkeilausmittaukset ilmasta käsin saatiin kokonaisuudessaan toteutettua", kertoo tutkimuspäällikkö Jyri Näränen Maanmittauslaitokselta.
Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimuksessa tavoitteena on ymmärtää paremmin erityisesti alueella tapahtuvaa maannousua, johon vaikuttavat sekä viime jääkauden olosuhteet että nykyinen jäämassojen liike. Etelämantereen maannousumallinnusta tarvitaan määritettäessä ilmastonmuutoksen vaikutusta jäätiköiden tilavuuteen ja Etelämantereen vaikutusta merenpinnan nousuun.
Kuva: Pasi Ylirisku
Aboan energiatehokkuutta parannetaan
Retkikunnan aikana dokumentoitiin ja mitattiin tutkimusasema Aboan arkipäiväisiä toimintoja, kuten vedenkäyttöä, jäte- ja ruokahuoltoa, liikkumista ja energiantuotantoa. Tarkoituksena on kehittää aseman toimintoja ympäristöystävällisemmiksi ja pienentää tutkimusmatkojen hiilijalanjälkeä. Lisäksi Aboalle asennettiin auringon säteilyenergiaa mittaavat laitteet, joista saatava tieto auttaa parantamaan aseman energiatehokkuutta.
Retkikuntaan kuuluivat retkikunnan johtaja, erikoissuunnittelija, tekninen asiantuntija, emäntä, konemestari, lääkäri sekä kaksi tutkijaa.
Ilmatieteen laitoksella toimiva Suomen Etelämanner-operaatiot FINNARP ylläpitää tutkimusasema Aboaa ja järjestää Suomen Etelämanner-tutkimusohjelman hankkeiden kenttätyöt. FINNARP avustaa myös Etelämantereen muille tutkimusasemille ja laivoille suuntautuvia suomalaisia tutkimusprojekteja.
Tutkimusmatkoilla työskennellään vuosittain noin kahden tai kolmen kuukauden ajan marras-helmikuussa, jolloin Etelämantereella on kesä. Etelämantereen kesälle on tyypillistä jatkuva valo ja voimakas auringon säteily sekä ankarat lumimyrskyt.
Suomen Etelämanner-tutkimusasema Aboa sijaitsee Kuningatar Maudin maalla 130 kilometrin päässä rannikolta, noin 5 000 kilometrin päässä Etelä-Afrikan Kapkaupungista. Tutkimusasema on pystytetty etelän kesän 1988–1989 aikana, ja se tarjoaa työ- ja asuintilat 16 hengen retkikunnille.
Lisätietoja:
FINNARP 2019 -retkikunta
Ilmatieteen laitos / FINNARP-operaatiot:Päällikkö Mika Kalakoski, puh. 050 359 2792, mika.kalakoski@fmi.fi
Geodeettiset tutkimukset
Paikkatietokeskus / MaanmittauslaitosTutkimuspäällikkö Jyri Näränen, puh. 050 435 7258, jyri.naranen@maanmittauslaitos.fi