Suomen yhdestoista säätutka otetaan käyttöön Nurmeksessa

Nurmeksen Mujejärvelle on valmistunut kaksoispolarisaatiotutka, joka parantaa säätutkapalvelua erityisesti Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueilla. Tornin yläosaan sijoitetun tutkalaitteiston ja antennin suojakuvun kanssa Nurmeksen tutkatornin kokonaiskorkeus nousee noin 33 metriin.

Suomen säätutkaverkkoon kuuluu Nurmeksen tutkan valmistuttua 11 tutka-asemaa. Muut Ilmatieteen laitoksen säätutkat sijaitsevat Korppoossa, Vantaalla, Kaipiaisissa, Kesälahdella, Ikaalisissa, Kuopiossa, Petäjävedellä, Utajärvellä, Vimpelissä ja Luostotunturilla.

Uuden säätutkan havainnot tukevat Ilmatieteen laitoksen sääpalvelua koko maassa. Suurin parannus koetaan Itä-Suomen alueella, jossa esimerkiksi teiden talvikunnossapidon tarpeisiin voidaan nyt tuottaa laadukkaampaan tutkatietoa.

"Säätutka on tärkeä havaintoväline ennustettaessa nopeasti muuttuvia säätilanteita. Sen avulla kyetään tehokkaasti havaitsemaan paikalliset sateet ja erottamaan eri sateen olomuodot toisistaan", sanoo tutkija Mikko Kurri Ilmatieteen laitokselta.

Uusi tutka parantaa etenkin lyhytaikaisia sääennusteita ja helpottaa talven lumisateiden ajankohdan ja voimakkuuden ennustamista.

Kaksoispolarisaatioteknologia parantaa tutkakuvien laatua

Säätutka lähettää eri suuntiin ilmakehään lyhyitä mikroaaltopulsseja. Pulssin kohdatessa esteen, esimerkiksi sadepisaroita, sen tehosta heijastuu pieni osa takaisin tutkalle. Tutka mittaa takaisin heijastuneen pulssin tehon ja matka-ajan. Edellisestä voidaan päätellä sadekuuron intensiteetti ja matka-ajasta taas sen etäisyys tutkasta. Mittauksen Doppler-siirtymän avulla saadaan selville pisaroiden liikenopeudet. Pisaroiden liikenopeuksista voidaan puolestaan määrittää tuulen suunta ja nopeus.

"Kesäsateet näkyvät 250 kilometrin etäisyydeltä tutkasta, ja talviset lumisateet noin 120 kilometrin päähän", Mikko Kurri kertoo.

Uudet tutkat hyödyntävät kaksoispolarisaatioteknologiaa, joka parantaa tutkadatan ja kuvien laatua. Esimerkiksi sadetta esittävistä tutkakuvista saadaan entistä paremmin poistetuksi muut kuin sadekaiut, kuten linnut ja hyönteiset. Uusilla kaksoispolarisaatiotutkilla voidaan määrittää myös sateen olomuoto, eli sataako vettä, räntää vai lunta.

Tutkakuva apuna sateiden ennustamisessa

Parin tunnin tutkakuvasarjasta saa käsityksen sadepilvien viimeaikaisesta liikkeestä ja voi tehdä lyhyen ennusteen siitä, missä seuraavaksi sataa. Sään ennustaminen ei kuitenkaan ole aina näin suoraviivaista: sadepilvet syntyvät, kuolevat ja muuttavat kulkusuuntaansa. Laajan sadealueen liikettä voi seurata ja ennustaa kuusikin tuntia, yksittäisten kesäisten iltapäiväkuurojen elinaika on puolesta tunnista kahteen tuntiin. Sateen sijainnin ja voimakkuuden lisäksi tutkatiedoista lasketaan myös eri ajanjaksoina eri alueilla kertyneitä sademääriä ja harvinaisen kovien sateiden esiintymistodennäköisyyksiä.

Suomessa on monia toimialoja, joilla tarvitaan yksityiskohtaista tietoa sateesta. Tällaisia tutkatiedon käyttäjiä ovat esimerkiksi teiden talvikunnossapito, lentoliikenne, maanviljelys ja tulvaennustaminen.

Lisätietoja:

Tutkija Mikko Kurri, Ilmatieteen laitos, puh. 050 433 8163, mikko.kurri@fmi.fi

Säätutkat

Sadealueet Suomessa

Nurmeksen tutka. Kuva: Matti Räsänen / Vaisala