Tiedote - Valaisevia yöpilviä Helsingin taivaalla

Kuva: Toivo Lumme

Valaisevat yöpilvet muodostuvat mesofäärissä, noin 80 km korkeudella, leijuvista jääkiteistä, jotka heijastavat auringon valoa. Yöpilvet ovat ohuita, paksuudeltaan korkeintaan 2 km, mutta peittävät moninkertaisesti Suomen kokoisia alueita. Lähiviikkoina selkeinä öinä on valaisevien yöpilvien havainnointiin vielä mahdollisuuksia.

Tieteellisessä kirjallisuudessa valaisevia yöpilviä kutsutaan lyhenteellä NLC eli Noctilucent Clouds. Niistä on ensimmäisen kerran raportoitu vuonna 1885, jolloin kaksi vuotta aikaisemmin tapahtunut jättimäinen Krakataun tulivuoren purkaus syöksi suunnattomia määriä pölyä ja vesihöyryä ilmakehään. Osa näistä purkaustuotteista joutui mesosfääriin, missä ylimääräinen vesi muuttui jääkiteiksi ja näkyi yöpilvinä ympäri maapalloa pohjoisilla ja eteläisillä leveysasteilla.

Valaisevien yöpilvien määrä on joidenkin tutkijoiden mukaan kasvanut paljon viime vuosikymmeninä. Monet ovat sitä mieltä, että valaisevien yöpilvien määrän kasvu on seuraus ihmisen aiheuttamasta kasvihuoneilmiön voimistumisesta, joka siis ulottuu jo ilmakehän korkeimpiin kerroksiin saakka. Toisaalta yöpilvien määrässä on vuosikymmenestä toiseen tapahtuvaa heilahtelua. Vaihtelun katsotaan aiheutuvan auringon säteilyaktiivisuuden aiheuttamista lämpötilavaihteluista mesosfäärissä. Uusimman teorian valaisevien yöpilvien synnystä ovat esittäneet NASAn tutkijat. Heidän mukaansa hopeanhohtoiset yöpilvet syntyvät avaruussukkulan ja luotainten laukaisuissa vapautuvasta vesihöyrystä.

Valokuvia valaisevista yöpilvistä NASAn www-sivuilla

Lisätietoja:

Tutkimuspäällikkö Heikki Nevanlinnasähköposti muotoa etunimi.sukunimi@fmi.fi