Kansainväliset, käyttäjälähtöiset satelliittiohjelmat tuottavat tärkeää meteorologista dataa

Minulla oli kunnia vierailla äskettäin Ilmatieteen laitoksen pääkonttorissa Helsingissä ja sen Arktisessa avaruuskeskuksessa Sodankylässä. Vierailu napapiirillä sijaitsevassa Sodankylässä on aistien juhlaa: kauniita järviä ja havumetsiä, keskiyön aurinko ja revontulia, värikkäitä vaatteita ja poroja.

Euroopan sääsatelliittijärjestö EUMETSATin pääjohtajana vierailuni tarkoitus oli kuitenkin keskustella asiasta, jota ei näe tai kuule suoraan, mutta joka vaikuttaa merkittävästi jokapäiväiseen elämäämme ‒ sääsatelliittidatasta.

Sodankylässä tehdään paljon vaikuttavaa avaruuteen liittyvää tutkimusta. Siellä on myös infrastruktuuria, kuten satelliittivastaanottoasema, jolla käsitellään ja jaetaan havaintotietoja – myös EUMETSATin satelliittioperaatioista – sekä datan kalibroinnin ja validoinnin kannalta tärkeää laitteistoa.

Olin Suomessa esittelemässä EUMETSAT-toimintaa, Meteosat Third Generation (MTG)- ja EUMETSAT Polar System – Second Generation (EPS-SG) -satelliittiohjelmia sekä selvittämässä EUMATSATin potentiaalisia tulevaisuuden mahdollisuuksia. Niitä ovat muun muassa uudet satelliittiohjelmat, jotka voivat tuottaa dataa entistä useammin ja laadukkaammin sekä tavat hyödyntää dataa mahdollisimman tehokkaasti mahdollisimman lyhyessä ajassa.

Satelliittidata pitää yhteiskunnat liikkeessä

EUMETSAT on käyttäjälähtöinen kansainvälinen organisaatio, jossa on 30 jäsenmaata Suomi mukaan lukien. Saksan Darmstadtissa sijaitsevasta pääkonttoristamme käsin ohjaamme satelliitteja, joilla saadaan runsaasti dataa sään, ilmaston ja ympäristön seurantaan.

Ilmatieteen laitoksen kaltaiset organisaatiot käyttävät EUMETSATin toiminnassa kerättyjä tietoja keskeisten julkisten palvelujen parantamiseen. Yksi näistä palveluista on sääennusteet. Toimenpiteet auttavat pitämään yhteiskunnan liikkeessä ja talouden toiminnassa. Ne voivat myös pelastaa ihmishenkiä ja elinkeinoja.

Tämä on tärkein EUMETSATin toiminnan moottori, ja siksi pyrimme jatkuvasti kehittämään toimintaamme jäsenvaltioidemme tarpeiden, asiantuntemuksen ja panostuksen mukaan.

Osa satelliiteistamme on geostationäärisiä, kuten esimerkiksi Meteosat-satelliittimme. Se tarkoittaa, että satelliitti kiertää yhden ratakierroksen 24 tunnissa - yhtä nopeasti kuin Maapallo akselinsa ympäri. Satelliitit siis pysyvät aina saman paikan yläpuolella ja seuraavat Maata kiinteästä asemasta ja havainnoivat jatkuvasti allaan olevia nopeasti kehittyviä sääolosuhteita.

Muut satelliitit, kuten Metop-satelliitit, kiertävät maapalloa naparadoilla ja keräävät yksityiskohtaisempaa tietoa ilmakehän olosuhteista. Tarkkailtavia olosuhteita ovat muun muassa lämpötila, kosteus ja ilmakehän kemia, ja ne ovat välttämättömiä numeerisessa sään ennustamisessa ja ilmastonmuutoksen seurannassa.

Lisäksi operoimme useita Sentinel-satelliitteja, joilla keskitytään valtamerten ja ilmakehän tarkkailuun sekä tulevaisuudessa hiilidioksidiin ja ilmastoon.

Uusia ohjelmia pitkälle tulevaisuuteen

Odotamme myös innolla uusien hienojen ohjelmien käynnistymistä, kiitos jäsenvaltioiden kanssa tekemiemme ponnistelujen. Ne vastaavat suurelta osin Euroopan meteorologisen datan tarpeisiin 2040-luvulle ja pitkälle sen jälkeen.

Olemme vain muutaman kuukauden päässä EUMETSATin MTG-järjestelmän ensimmäisen kuvantamissatelliitin käyttöönotosta. MTG on geostationääristen satelliittien joukko, joka auttaa sääennustajia parantamaan nopeasti kehittyvien sääilmiöiden ennustamista lyhyellä aikavälillä. Näitä sääilmiöitä ovat muun muassa ankarat ukkosmyrskyt, myrskyt, sumu ja rakeet.

Uudet satelliitit parantavat nopeasti kehittyvien sääilmiöiden ennustamista.

Muutaman vuoden kuluttua seuraa ensimmäisten naparadalla kiertävien satelliittiemme uusi sukupolvi, Metop Second Generation. Se on osa laajempaa EPS-SG-satelliittijärjestelmää.

EPS-SG-data on erityisen arvokasta pohjoisille maille, ja se tarjoaa runsaasti erilaisia mittauksia meren jääpeitteestä maaperän kosteuteen. Mittausten avulla voidaan parantaa numeerisia sääennusteita ja ilmaston seurantaa.

Suomi ja muut pohjoiset maat tukevat innokkaasti mahdollisia ohjelmia, jotka voivat parantaa EPS-satelliittijärjestelmäämme entisestään. Ohjelmia ovat uusi tuulia mittaava satelliitti nimeltä EPS-Aeolus ja EPS-Sterna-niminen mikroaaltoinstrumenteilla ilmakehän profiilia luotaava piensatelliittikonstellaatio.

Suomessa toimii myös EUMETSATin AC SAF -huippuyksikkö, joka keskittyy ilmakehän koostumuksen tutkimukseen ja seurantaan satelliittidatan avulla. AC SAF tuottaa erilaisia tuotteita ja palveluja ilmakehän otsonin ja muiden kaasujen seurantaan satelliittidatan pohjalta.

Yhteistyö parantaa datan laatua

Matkan päätteeksi sain tilaisuuden puhua avaruusasiain neuvottelukunnalle ja esitellä EUMETSATin suunnitelmia ja Ilmatieteen laitoksen roolia niissä.

Ilmatieteen laitos hyötyy satelliittidatan käytöstä monella tapaa laivojen ja lentokoneiden turvallisen kulun varmistamisesta vesivoiman ja tuulienergian tuotannon kautta ympäristömme pitkän aikavälin muutosten seurantaan.

Yhteistyötä tekemällä voimme kehittää näitä tavoitteita tukevan tiedon määrää ja laatua sekä sen merkitystä, oikea-aikaisuutta ja saatavuutta.

Palasin Darmstadtiin erittäin vaikuttuneena Ilmatieteen laitoksen ja sen henkilökunnan asiantuntemuksesta ja intohimosta. Sain myös muistutuksen vahvan tutkimusperustan merkityksestä palveluja tarjoavassa organisaatiossa, ja odotan innokkaasti, mitä yhteistyömme saa aikaan tulevina kuukausina ja vuosina. Kiitos paljon!

Phil Evans

EUMETSATin pääjohtaja