Sään ääri-ilmiöt ja ilmastonmuutos edellyttävät varautumista ja riskien hallintaa

Vuosittain Davosissa kokoontuva Maailman talousfoorumi arvioi aina tammikuun kokouksissa tulevia riskejä maailmantaloudelle. Tänä vuonna suurimmaksi riskiksi 2030-luvulla arvioitiin sään ääri-ilmiöt ja toiseksi suurimmaksi ilmastonmuutos.

Vuonna 2023 rikottiin epätoivottuja ennätyksiä

Vuosi 2023 jää historiaan toistaiseksi kuumimpana vuotena. Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n mukaan saavutimme 1,45 celsiusastetta korkeamman lämpötilan kuin esiteollisena aikana. Syynä tähän oli etenkin ihmiskunnan tuottama fossiilisten polttoaineiden käyttö, joka on lisääntynyt räjähdysmäisesti toisen maailmansodan jälkeen ja on hallitseva ilmastoa lämmittävä tekijä. Kaksi kolmasosaa ilmasto-ongelmasta johtuu fossiilisten polttoaineiden käytöstä, noin kymmenys ei-uusiutuvien trooppisten sademetsien hävityksestä ja noin viidennes suoalueiden, riisinviljelyn ja nautakarjan tuottamasta metaanista.

Toinen syy ennätysten rikkoutumiseen liittyy Tyynen valtameren pintalämpötilojen luontaiseen vaihteluun. Ennätysvuosina 2023 ja 2016 vallitsi niin sanottu El Niño, jolloin meren pintalämpötilat olivat normaalia korkeammalla. Edelliset kolme vuotta alueella oli kylmyyttä tuova La Niña, mistä johtuen kaikkien aikojen globaalia lämpöennätystä ei rikottu.

Vuonna 2023 saavutettiin taas uudet ennätykset kolmen tärkeimmän kasvihuonekaasun eli hiilidioksidin, metaanin ja typpioksiduulin pitoisuuksissa. Näistä ylivoimaisesti tärkein on hiilidioksidi, sillä sen luontaiseen poistumiseen ilmakehästä kuluu jopa tuhansia vuosia, kun taas toiseksi tärkeimmän metaanin elinikä on vain 11 vuotta.

Jäätiköiden sulaminen jatkuu jopa tuhansia vuosia  

Maailman vuoristojäätiköt sulavat kiihtyvällä tahdilla. Arvion mukaan suuri osa jäätiköistä tuottaa enää vähän vettä maailman jokiin vuosisadan lopulla. Esimerkiksi Sveitsin jäätiköiden massasta menetettiin vuosina 2022 ja 2023 ennätykselliset yli kymmenen prosenttia. Myös Grönlannin sulamisessa saavutettiin viime vuonna uusi ennätys. Arktisen alueen merijää jatkaa sulamistaan, mutta viime vuosina myös Etelämantereen aiemmin stabiili jääpeite on ryhtynyt sulamaan, ja uusi minimi rikottiin 2023.

Jäätiköiden sulamisen arvioidaan jatkuvan jopa tuhansia vuosia jo saavutetun korkean ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden johdosta, minkä arvioidaan johtavan meriveden pinnan nousuun noin puolesta metristä metriin vuosisadassa.  

Sen sijaan sääilmiöiden, kuten helleaaltojen, tulvien, kuivuuden ja trooppisten myrskyjen negatiivinen trendi on mahdollista taittaa 2060-luvulla, mikäli onnistumme saavuttamaan Pariisin sopimuksen 1,5–2 asteen lämpenemisen. Haitallinen trendi jatkuu 2060-luvulle asti joka tapauksessa, ja paluuta 1900-luvun viileämpään ilmastoon ei enää ole. 

Tutkimuksesta ja palveluista ratkaisuja ilmastonmuutokseen

WMO lanseerasi YK:n pääsihteeri Antonio Guterresin pyynnöstä maailman sääpalvelujen parantamishankkeen ”Early Warning Services for All”, jonka tavoitteena on parantaa sääpalveluja noin sadassa maassa vuoden 2027 loppuun mennessä 3,1 miljardin dollarin budjetilla. Noin puolet budjetista on tarkoitus käyttää havaintotoiminnan, sääpalveluinfrastruktuurin ja -osaamisen parantamiseen.

Ilmatieteen laitoksella ja suomalaisilla yrityksillä on erinomainen tilaisuus osallistua tähän hankkeeseen. Ilmatieteen laitos on toteuttanut kehitys- ja konsultointihankkeita yli sadassa maassa viime vuosikymmeninä. Vaisala Oyj on taas säälaitealan markkinajohtaja.

Ilmatieteen laitoksella on kansainvälisesti tarkasteltuna korkeatasoista osaamista tieteessä sekä sää- ja meripalveluissa. Tuotamme palveluja ja tieteellistä tietoa yhteiskunnan tarpeisiin laaja-alaisesti. Tarve palveluille ja tutkimustiedolle on kasvanut ilmastonmuutoksen etenemisen, turvallisuusympäristön kiristymisen sekä yhteiskunnan sääherkkyyden kasvun myötä.

Teemme aktiivista yhteistyötä myös sää-, avaruus- ja merialan yritysten kanssa. Osaamisellemme on kasvavaa kysyntää ilmastomyönteisten energiamuotojen suunnittelussa ja operoinnissa. Maa- ja metsätalouden toimijat tarvitsevat laadukasta tietoa hiilidioksidin, metaanin ja typpioksiduulin päästöjen ja nielujen toiminnasta.

Kollegat eri maissa ovat kysyneet, mikä on menestyksemme salaisuus. Vastaukseni on ollut poikkeuksellisen haasteellinen ilmasto lumine ja jäineen sekä Nikolai I:n päätös perustaa laitos 1838 Aleksanterin yliopiston yhteyteen. Tämä tiedeorientaatio on jatkunut ja voimistunut tähän päivään asti. Olemme menestyneet erinomaisesti EU:n tutkimusohjelmissa sekä Suomen Akatemian hauissa yhdessä Helsingin, Itä-Suomen, Oulun ja Aalto-yliopistojen kanssa.

Ilmatieteen laitos kehittää edelleen toimintojaan aktiivisesti, jotta eri yhteiskunnan toimijat saavat laadukasta tietoa ja palveluja toimintojensa tueksi yksityisellä ja julkisella sektorilla niin Suomessa kuin maailmanlaajuisestikin.

Petteri Taalas

Kirjoittaja on Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja. Hän työskenteli WMO:n pääsihteerinä vuosina 2016–2023.

Petteri Taalas. Kuva: Veikko Somerpuro.