Kansainvälinen yhteistyö on ilmatieteen alan kivijalka
Kuva: Shutterstock.Ilmatieteen laitoksen uuden strategian yksi kolmesta päätavoitteesta on olla johtavassa asemassa alamme kansainvälisessä yhteistyössä. Käytännössä se tarkoittaa halua pyrkiä johtaviin rooleihin alamme järjestöissä, merkittävää panosta kehittyvien maiden auttamisessa sekä vahvaa asemaa kansainvälisessä tiedeyhteisössä. Tavoittelemme merkittäviä rooleja esimerkiksi EU:n rahoittamissa tiedeprojekteissa sekä päivittäisessä pohjoismaisessa sääennustamisen yhteistuotannossa.
Ilmatieteiden alalla kansainvälisellä yhteistyöllä on pitkät perinteet. International Meteorological Organization (IMO) perustettiin vuonna 1873 edistämään säähavaintojen vaihtamista eri maiden välillä. Vuonna 1950 IMO pääsi YK:n siipien suojaan ja sai uuden nimen World Meteorological Organization (WMO) eli maailman ilmatieteen järjestö.
Näiden lähes 150 vuoden aikana olemme ilmatieteen alalla onnistuneesti rakentaneet kaikkien maailman maiden kanssa varsin kehittyneen yhteistyömallin, joka on ollut kannustavana esimerkkinä muille vastaaville yhteistyömuodoille. Se korostaa kansainvälisen yhteistyön merkitystä ihmiskunnan kehityksessä.
Yhteistyö edellyttää ja edistää luottamusta sekä toimintavarmuutta.
Yhteistyö edellyttää ja edistää luottamusta sekä toimintavarmuutta. Tästä konkreettinen esimerkki on Ruotsin ja Suomen ilmatieteen laitosten yhteistyö: olemme jo usean vuoden ajan tuottaneet yhteistyössä lentoliikenteen tarvitsemaa lentosääpalvelua sekä Itämeren alueen jääkarttoja.
Suomalaista osaamista kehittyvien maiden tueksi
Suomella on ollut iso rooli sääpalveluiden ja ilmastokestävän kehityksen edistämisessä kehittyvissä maissa. Ilmatieteen laitos on tehnyt kehityshankkeita noin 50 vuoden aikana yli sadassa maassa. Hankkeissa usein modernisoidaan kehittyvän maan sää- ja varoituspalveluita. Useassa projektissa maailman johtava säähavaintolaitteiden valmistaja Vaisala Oy on toimittanut havaintolaitteet, ja Ilmatieteen laitos on uudistanut sääennustusprosessin ja siihen liittyvän infrastruktuurin sekä kouluttanut paikallisen henkilökunnan.
Hankkeiden tarkoituksena on ehkäistä sääolosuhteiden aiheuttamia inhimillisiä tai taloudellisia vahinkoja sekä edistää ilmastonmuutoksen hillintää, siihen sopeutumista sekä ruoantuotannon edellytyksiä. Tähän aihepiiriin on kasvamassa nopeasti merkittäviä mahdollisuuksia vientiyrityksille.
Kansainvälisyys on Ilmatieteen laitoksen arkea
Oma työyhteisömme on hyvin kansainvälinen: meillä on työntekijöitä 29 eri maasta ympäri maailman. Yhteydenpito kansainvälisten sisarlaitostemme, tutkimusyhteisön sekä järjestöjen kanssa on tiivistä.
Kansainvälinen toiminta tarjoaa kiinnostavia urapolkuja ja työnkuvia alamme osaajille. Olemme aktiivisesti mukana kansainvälisissä tutkimusryhmissä, joissa pyritään tuottamaan uutta tietoa ja ratkaisemaan ilmakehän, merien ja lähiavaruuden tutkimukseen liittyviä kysymyksiä. Työntekijöitämme on parhaillaan eri puolilla maailmaa joko viemässä alamme osaamista kehittyvien maiden tueksi tai työkomennuksella alamme järjestöissä asiantuntijatehtävissä.
Miksi johtavan aseman tavoittelu on meille tärkeää? Haluamme ennen kaikkea olla mukana rakentamassa ja vahvistamassa alamme hyvää, kansainvälistä yhteistyötä ja ratkaisemassa ihmiskunnan suuria kysymyksiä. Sää- ja ilmasto-olosuhteet eivät koskaan pysyttele vain yhden valtion sisällä: mitä paremmin jaamme tietoa yli kansallisten rajojen, sitä paremmin pystymme tuottamaan tietoa tulevaisuuden turvaksi, jotta olosuhteet eivät yllättäisi ketään.
Jussi Kaurola
Kirjoittaja on Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja
