Kylmästä talvesta on siirrytty aikaiseen kevääseen
Alkuvuosi on ollut Suomessa selvästi keskimääräistä kylmempi. Talven keskimäärin kylmimpien kuukausien eli tammi-helmikuun keskilämpötila oli yleisesti viitisen astetta kylmempi kuin ilmastollisella vertailukaudella 1991–2020. Länsi-Lapissa lämpötila oli paikoin jopa kahdeksan astetta tavanomaista kylmempi. Maan etelä- ja keskiosissa tammi-helmikuun keskilämpötila oli viimeksi alempi vuonna 2010, ja Lapissa vuosina 1985 ja 1987.
Alkuvuoden kylmyys käy ilmi myös Helsingin ja Sodankylän pitkäaikaisista havaintoaikasarjoista. Helsingissä tammi-helmikuun keskilämpötila, −8,0 °C, oli kolme astetta 1900-luvun alusta alkaen laskettua keskiarvoa kylmempi, eikä tammi-helmikuun kahden kuukauden jakso ole vuoden 1987 jälkeen ollut kylmempi kuin vuonna 2010 (kuva 1). Jakson 1991–2020 keskiarvoon eroa oli noin 4,5 astetta. Alimmillaan tammi-helmikuun keskilämpötila on Helsingissä ollut −14,0 °C vuosina 1893 ja 1942, eli kuusi astetta alempi kuin tänä vuonna. Lähes yhtä kylmää oli vuonna 1985, jolloin tammi-helmikuun keskilämpötila pääkaupungissamme oli −13,8 °C.
Sodankylässä alkuvuosi on ollut suhteellisesti ottaen vielä selvästi kylmempi (kuva 2). Siellä tammi-helmikuun keskilämpötila oli nyt −18,8 °C, joka on viidenneksi alhaisin lukema vuodesta 1901 alkaen tarkasteltuna. Kylmempää on ollut vain vuosina 1912, 1966, 1985 ja 1987. Kylmimpään vuoteen 1985 eroa jäi kuitenkin myös Sodankylässä vielä lähes kuusi astetta.
Korkeapaine hallitsi tammi-helmikuun säätä
Tammi-helmikuun kylmyyden taustalla oli suursäätilanne, jossa laaja korkeapaineen alue hallitsi Pohjois-Euroopan säätä, eivätkä Atlantin matalapaineet päässeet kunnolla tuomaan lauhaa ilmaa Pohjolaan kuin vasta helmikuun viimeisinä päivinä.
Lapissa talven kylmimmät hetket koettiin loppiaisen jälkeisinä päivinä. Sen sijaan maan etelä- ja keskiosissa tammikuun loppupuolella alkanut pakkasjakso oli selvästi tammikuun alun pakkasjaksoa ankarampi ja pitkäkestoisempi.
Esimerkiksi Helsingissä kylmin 30 päivän mittainen jakso oli 22.1.–20.2. Tämän jakson keskilämpötila Kaisaniemessä oli −10,4 °C. Kun haetaan jokaiselta talvelta kylmin 30 päivän mittainen jakso, havaitaan, että tämä oli kolmanneksi kylmin kuukauden jakso Helsingissä 2000-luvulla. Talvella 2009/2010 kylmimmän kuukauden jakson keskilämpötila oli −10,8 °C ja talvella 2002/2003 jopa −11,6 °C. 1900-luvulla kylmempiä kuukauden mittaisia jaksoja esiintyi keskimäärin noin yhtenä talvena neljästä ja 1800-luvulla noin joka toisena talvena.
Muutamana talvena Helsingissä on esiintynyt kuukauden jaksoja, jolloin keskilämpötila on ollut alle −15 astettakin. Kaikista kylmimmän 30 päivän jakson keskilämpötila oli alle −19 astetta tammi-helmikuussa 1871.
Pakkasjakso oli etelässäkin pitkä, mutta ei erityisen kylmä
Vaikka kylmää korkeapainesäätä pakkasineen riitti tänä talvena Etelä-Suomessakin useiden viikkojen ajan, eivät kylmimmät hetkelliset lämpötilat olleet erityisen alhaisia. Helsingin Kaisaniemessä päästiin alimmillaan pari kertaa −20 asteeseen, ja talven alimmaksi lämpötilaksi jäi 15. helmikuuta aamulla mitattu −20,2 °C.
Kaisaniemessä on 2000-luvulla mitattu alempi lämpötila jo 14 talvena, siis useammin kuin joka toisena talvena. 1900-luvulla kylmempiä lämpötiloja mitattiin kahtena talvena kolmesta, ja 1800-luvulla talven alin lämpötila oli Helsingissä useammin alle −30 astetta kuin yli −20 astetta. Tosin vanhoihin havaintoihin verratessa tulee muistaa, että kaupungin lämpösaarekeilmiön voimistuminen lauhduttaa erityisesti kaikista kylmimpiä talvilämpötiloja, koska ilmiö on voimakkaimmillaan heikkotuulisissa ja kylmissä inversiotilanteissa.
Pääkaupunkiseudun kylmimmillä paikoilla päästiin tänä talvena hiukan alle −25 asteeseen: Helsinki-Vantaan lentoasemalla talven alin lämpötila oli −25,3 °C ja Malmin lentokentällä −26,0 °C. Kaisaniemen pitkään havaintoaikasarjaan verratessa nämä olisivat olleet hyvinkin keskimääräisiä talven alimpia lämpötiloja 1800- ja 1900-luvuilla.
Muuallakaan maan etelä- ja keskiosissa talven alimmat lämpötilat eivät olleet tavallista alhaisempia. Etelä-Suomessa −30 asteen rajapyykki rikkoutui vain kahdella pienilmastollisesti erityisen äärevällä havaintoasemalla: Vihdin Maasojalla, missä talven alin lämpötila oli −32,8 °C, sekä Lappeenrannan Konnunsuolla, jossa mitattiin −32,6 °C. Maan keskiosissa yksi kylmimmistä lukemista oli Jyväskylän lentoasemalla 2. helmikuuta mitattu −31,2 °C.
Kovat pakkaset ovat harvinaistuneet, eikä osalla Etelä- ja Lounais-Suomen havaintoasemista ole vuoden 1987 jälkeen kertaakaan mitattu −30 astetta.
Kovat pakkaset ovat ylipäätään selvästi harvinaistuneet 1980-luvun jälkeen, eikä osalla Etelä- ja Lounais-Suomen havaintoasemista ole vuoden 1987 jälkeen kertaakaan mitattu −30 astetta. Kaisaniemen pakkasennätys, tasan −35 astetta, on mitattu 23.12.1876.
Lapissa sen sijaan loppiaisen jälkeen mitatut alle −40 asteen lämpötilat olivat useimpiin 2000-luvun talviin verrattuna melko rapsakoita lukemia. Jos vertailu laajennetaan 1900-luvun talviin, esimerkiksi Sodankylässä alimmaksi lämpötilaksi mitattu tasan −40 astetta oli talven alimmaksi lämpötilaksi hyvinkin keskimääräinen noteeraus.
Pidempi pakkasjakso Helsingissä viimeksi yli 15 vuotta sitten
Pakkasjakson ankaruutta voidaan tarkastella keskilämpötilan tai kylmimpien lämpötilojen lisäksi pakkasjakson pituuden perusteella. Helsingissä lämpötila pysyi yhtäjaksoisesti pakkasella 37 päivää peräkkäin 20.1.–25.2. Viimeksi pidempi pakkasjakso oli talvella 2009/2010 (kuva 3), jolloin näitä niin sanottuja jääpäiviä, jolloin vuorokauden ylin lämpötila on pakkasella, kertyi peräti 59 päivää peräkkäin. Helsingin kaikkien aikojen pisin tunnettu pakkasjakso kesti yhteensä 75 päivää (26.12.1984–10.3.1985).
Koska tammikuun puolivälin jälkeen lämpötila kävi Helsingissä niukasti nollan yläpuolella, oli lähellä, että pakkasjakso olisi kestänyt katkeamatta melkein täydet kaksi kuukautta joulukuun lopulta lähelle helmikuun loppua.
Sodankylässä 6. maaliskuuta päättyneelle pakkasjaksolle kertyi pituutta 68 päivää, ja jakso oli siellä 2000-luvun tilastoissa neljänneksi pisin (kuva 4). Talvella 2012/2013 Sodankylässä oli pakkasta yhtäjaksoisesti melkein kolmen kuukauden ajan. Omassa luokassaan on talvella 1965/1966 peräti 144 päivää kestänyt pakkasjakso.
Pisimmät katkeamattomat pakkasjaksot Suomen ilmastossa esiintyvät Lapin tuntureilla, joilla on tehty säähavaintoja vasta 1990-luvulta alkaen. Saana-tunturin laella lämpötila laski pakkaselle syyskuun 29. päivän vastaisena yönä vuonna 2019 ja nousi seuraavan kerran nollan yläpuolelle myöhään illalla 21. toukokuuta seuraavana vuonna. Ilman suojasäitä kului kaikkiaan 235 vuorokautta peräkkäin, siis melkein kaksi kolmasosaa vuodesta, joskin joulukuun alussa lämpötila kävi välillä nollassa.
Lämpösumma talven ankaruuden mittana
Ehkä parhaiten talven kokonaisvaltaista ankaruutta kuvaa termisen talven ajalta laskettu vuorokauden keskilämpötilojen summa, koska tässä muuttujassa yhdistyvät sekä talven pituus että ankaruus. Talvelta 2025/2026 näin laskettua lämpösummaa kertyi Helsingissä -490 astepäivää, ja talvi olisi näin arvioituna ollut 2000-luvun tähän mennessä kuudenneksi ankarin. 1900-luvun talvien lämpösummien keskiarvo Helsingissä oli -542 astepäivää, eli talvi 2025/2026 oli Helsingissä kokonaisuudessaan lähes yhtä ankara kuin 1900-luvun talvet keskimäärin.
Kulunut talvi oli lämpösummalla arvioituna 2000-luvun tähän mennessä kuudenneksi ankarin.
Huomionarvoista on, että yhtä lyhyistä talvista yksikään ei ole ollut läheskään yhtä ankara. Lyhyemmistä termisistä talvista ankarin on ollut talvi 2004/2005, jolloin terminen talvi kesti 60 päivää, ja tältä ajalta lämpösumma oli -329 astepäivää. Ankarammista talvista lyhyin on puolestaan ollut 81 päivää kestänyt terminen talvi 1949/1950.
Kaikista ankarin talvi Helsingissä on ollut selvästi talvi 1941/1942, jolloin termisen talven lämpösumma oli -1527 astepäivää. Terminen talvi kesti 162 vuorokautta, ja tänä aikana vuorokauden keskilämpötila oli 70 päivänä alle −10 astetta. Talveen mahtui myös 32 päivän peräkkäinen putki alle −10 asteen vuorokausikeskilämpötiloja.
Sodankylässä lämpösummaa on termisen talven 2025/2026 ajalta kertynyt 8. maaliskuuta mennessä -1708 astepäivää ja Jyväskylässä -791 astepäivää. Jyväskylän kulunut talvi vastaa siten Helsingin keskinkertaisen ankaraa 1800-luvun talvea, ja Sodankylässä talvi on ollut Helsingin tapaan 2000-luvun tähän mennessä vähintään kuudenneksi ankarin. Sodankylässä talvi toki vielä jatkuu, joten sijaluku helposti kohenee vielä parilla pykälällä, vaikka lähiviikot olisivatkin leutoja. Myös tällä mittarilla arvioituna talvi on ollut Sodankylässä keskimääräiseen verrattuna jonkin verran ankarampi kuin Helsingissä.
Sodankylässä ja muualla Pohjois-Suomessa ankarin talvi on ollut talvi 1965/1966, jolloin Sodankylässä oli myös ennätyksellinen lähes viiden kuukauden yhtämittainen pakkasjakso.
Terminen kevät lienee jo alkanut Etelä-Suomessa
Terminen kevät alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila nousee pysyvämmin nollan yläpuolelle. Helsingin nykyilmastossa terminen kevät alkaa keskimäärin maaliskuun loppupuolella.
2000-luvulla terminen kevät on myöhäisimmilläänkin alkanut Helsingissä heti huhtikuun alussa: vuosina 2011 ja 2013 huhtikuun 2. päivänä sekä vuonna 2018 huhtikuun 3. päivänä. Todella myöhäinen termisen kevään alku Helsingissä oli viimeksi 16. huhtikuuta 1998. Kahtena viime vuonna terminen kevät alkoi Helsingissä jo 21. helmikuuta, vaikka kaksi vuotta sitten takatalvia koettiin vielä huhtikuun lopulla (kuva 5).
Tänä vuonna lämpötila on ollut Etelä-Suomessa keskimäärin nollan yläpuolella viimeisen yli viikon ajan helmikuun 27. päivästä lähtien, eli siitä asti, kun talven pitkä pakkasjakso päättyi. Sääennusteiden mukaan sää jatkuu lauhana ja lämpötilat pysyvät Etelä-Suomessa keskimäärin selvästi plussan puolella ainakin maaliskuun kolmannelle viikolle asti. Tällöin lämpösummaa on kertynyt jo sen verran reilusti, että termisen kevään peruuntumiseksi vaaditaan joko useita viikkoja kestävä pitkä kylmä sääjakso tai lyhyt, mutta kova pakkasjakso.
Näin ollen on todennäköistä, joskaan ei vielä mitenkään varmaa, että Helsingissä terminen kevät on alkanut kolmantena vuonna peräkkäin jo helmikuun puolella. Tällöin termisen talven pituudeksi Helsingissä jäisi vain 61 vuorokautta, koska terminen talvi myös alkoi verraten myöhään, vasta 28. joulukuuta.
Ilari Lehtonen
Kirjoittaja on Ilmatieteen laitoksen meteorologi ja tutkija.
