Jokainen ilmaan nouseva lentokone tarvitsee säätiedot
Kuva: Janne YlläsjärviSää vaikuttaa lentämiseen monin tavoin. Erilaiset sumut, sateet ja lumisateet vaikuttavat näkyvyyteen, joka voi esimerkiksi lumipyryn sattuessa kohdalle huonontua hyvinkin nopeasti. Jäätävät olosuhteet voivat aiheuttaa haasteita lentoliikenteeseen esimerkiksi lentokoneeseen muodostuvan jään muodossa sekä kiitoteiden liukkautena. Myös tuuliolosuhteet ovat erittäin merkittävät ilmailun kannalta.
Pilvistä haastetta tuovat erityisesti kuuro- ja ukkospilvet, joihin saattaa liittyä esimerkiksi salamointia, rakeita ja voimakasta turbulenssia. Nämä Cumulonimbus-nimellä tunnetut pilvet sisältävät myös sähkövarauksia, jotka vahingoittavat ilma-alusten herkkiä sähkölaitteita. ”Lentäjät väistelevät Cumulonimbus-pilviä, vaikka joutuisivatkin kiertämään ne kaukaa.” kertoo Helsinki-Vantaan lentoasemalla havainnontekijänä työskentelevä Jorma Tikkamäki Ilmatieteen laitokselta.
”Kaupallisessa ilmailussa koneet ovat nykyään niin hyvin varusteltuja, että pystyvät nousemaan ilmaan lähes säässä kuin säässä”, Tikkamäki toteaa. Säätiedot ovat silti liikennelentäjillekin välttämättömiä ja vaikuttavat esimerkiksi lentoreittien suunnitteluun ja varalentokenttien valintaan. Lennonsuunnittelussa pyritään huomioimaan myös lentämisen taloudellisuus, johon vaikuttavat muun muassa ylätuuliolosuhteet. Kaikkein tärkein tavoite lennonsuunnittelussa ja lentosäässä on kuitenkin lentoturvallisuuden varmistaminen.
Kaikkein tärkein tavoite on lentoturvallisuuden varmistaminen.
Lentämiseen vaikuttaviin sääilmiöihin voidaan varautua Ilmatieteen laitoksen moninaisilla lentosääpalveluilla. Lentosään muodostavat pääasiallisesti lentosäähavainnot (METAR) ja lentopaikkaennusteet (TAF) sekä varoitukset, joiden lisäksi tarjolla on laaja valikoima erilaisia ilmailussa tarvittavia sääkarttoja ja muita tuotteita.
Lentosäähavainnot tuotetaan joko automaattisesti tai manuaalisesti lentoasemilla. Lentopaikkaennusteet ovat sen sijaan meteorologien luomia ennusteita, joiden tekemisessä hyödynnetään erilaisia säämalleja, mutta myös tuoreimpia lentosäähavaintoja. Lentäjät saavat lisäksi tietoonsa avaruussään aiheuttamista häiriöistä kertovia avaruussääsanomia, joista voit lukea lisää verkkosivuillamme.
Havainnonteolla on tärkeä rooli lentosäässä
Kun Ilmatieteen laitoksen havainnontekijä saapuu aamulla Helsinki-Vantaan lentoasemalle, hän saa heti kattavan yhteenvedon yön tapahtumista: millainen sää yöllä on ollut, miten mittauslaitteet ovat pelanneet ja millaista säätä ennusteiden perusteella on lupa odottaa. Yövuorolaisen poistuttua on taas seuraavan havainnoitsijan vuoro luoda tärkeät lentosäähavaintosanomat ja varmistaa omalta osaltaan, että lentäjät saavat ajankohtaista ja tarkkaa tietoa kenttäalueen säästä.
Havaintotietoja tarvitaan esimerkiksi tuulesta, näkyvyydestä, pilvistä, lämpötilasta, ilmankosteudesta, ilmanpaineesta sekä erilaisista sääilmiöistä. Näitä havaintotietoja hyödyntävät kentälle laskeutuvat ja sieltä lähtevät lentäjät sekä muut lentokentän toimijat.
Vaikka havaintoja tehdään myös automaattisesti ja erilaisilla mittalaitteilla pystytään mittaamaan sääolosuhteita tarkasti, on paikan päällä olevalla lentosäähavainnointekijällä edelleen merkittävä rooli. ”Kaksi silmää osaa tulkita yksityiskohdat paremmin. Mitä huonommaksi keli menee, sitä tärkeämmäksi nousee havainnontekijän rooli” Tikkamäki kommentoi.
Sen lisäksi, että havainnontekijä tekee havaintoja esimerkiksi pilvikerroksen kattavuudesta ja näkyvyydestä, hän myös seuraa ja tarkkailee automaattisia havaintoja virheiden ja epäilyttävien tulosten varalta.
Havaintosanomia tulkitsevan lentäjän täytyy pitää mielessään, että pistemäiset havainnot eivät juuri koskaan edusta koko alueen säätä eikä alueellisesta säästä voida tehdä tarkkoja yleistyksiä niiden perusteella. METAR-sanoman tarkoitus onkin kuvata lähinnä lentoasemalla vallitsevia sääoloja. Toinen tärkeä huomio on se, että sää voi muuttua todella nopeastikin, jolloin havainnontekijä reagoi tilanteeseen laatimalla niin kutsutun SPECIAL-sääsanoman tarkkojen, kansainvälisesti sovittujen julkaisukriteerien mukaan.
Lentosäätä ennustetaan tyypillisesti vain noin vuorokauden päähän
Lentosääennusteet eroavat merkittävästi niin sanotuista yleissääennusteista, joita näytetään esimerkiksi TV:ssä. Yleissääennusteessa keskiössä ovat lämpötila, pilvisyys ja sateiden sijainti, kun taas lentosääennusteessa huomioidaan tarkemmin myös ilmakehän ja näiden ilmiöiden kolmiulotteinen rakenne. Lentäjille tärkeää tietoa on myös se, millä korkeudella pilvien ylä- ja alarajat ovat ja mikä pilvityyppi on kyseessä, missä suihkuvirtaukset kulkevat, millä korkeudella esiintyy esimerkiksi turbulenssia tai jäätämistä.
Lentosääennustus on suurelta osin ns. lähihetkiennustamista eli TAF-lentopaikkaennusteet tehdään enimmillään vuorokaudeksi eteenpäin. Ennusteiden alkupuolella säähavainnoilla on merkittävä rooli, mutta ennusteiden loppua kohden niiden laadinnassa painottuvat erilaiset säämallit.
Lentosäätä ennustavan meteorologin tehtävänä on laatia paras mahdollinen käsitys tulevasta säästä, jotta sääilmiöt eivät pääsisi yllättämään yhtäkään ilmailijaa. Tämä onnistuu yhdistelemällä meteorologin omaa kokemusta ja ammattitaitoa sekä useita erilaisia säämalleja.
Ilmailun säätiedot ovat kaikkien saatavilla
Lentosääpalvelut ovat vapaasti saatavilla Ilmatieteen laitoksen ilmailusää-verkkosivulla. Palvelussa on tarjolla lentosäähavaintojen, -ennusteiden ja -varoitusten lisäksi erilaisia satelliitti- ja tutkakuvia sekä ennusteita mm. tuulesta, kokonaispilvisyydestä ja sadealueista. Sivulla on lisäksi mahdollisuus piirtää kartalle suunniteltu lentoreitti, jonka avulla voidaan listata reitin kannalta olennaiset lentosäähavainnot ja -ennusteet.
Lentosäätietoa ymmärtääkseen myös lentäjällä itsellään on oltava monipuolinen ymmärrys meteorologiasta. Meteorologian opinnot ovatkin tiivis osa jokaisen lentäjän koulutusta, oli kyse sitten liikennelentäjästä tai harrastelijasta.
”Erityisesti pienkoneissa meteorologia nousee arvoon arvaamattomaan” Tikkamäki toteaa ja kertoo, että toisin kuin kaupallisen ilmailun koneet, pienkoneet lentävät oikeastaan ainoastaan hyvässä säässä.
Vuonna 2020 valtioneuvosto jatkoi Ilmatieteen laitokselle myöntämäänsä yksinoikeutta tuottaa lakisääteiset lentosääpalvelut kaikille Suomen ilmailulain määritelmän täyttäville lentoasemille. Tehtävä on vastuullinen, sillä ilman säätietoja lentoliikenne pysähtyisi käytännössä kokonaan.
”Meteorologian merkitys ilmailulle on ihan elintärkeä. Jokainen ilmaan nouseva kone tarvitsee säätiedot” painottaa Jorma Tikkamäki kysyttäessä meteorologian merkityksestä ilmailulle.
Meteorologian merkitys ilmailulle on elintärkeä.