Lapin vuosilustoaineistot kertovat menneiden kesien lämpötiloista
Lappi tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet menneiden kesien lämpötilojen arviointiin, sillä alueelta on saatavilla epäsuoria lämpötila-aikasarjoja männyn vuosilustoista, mutta myös siksi, että elävien puiden vuosilustosarjoja voidaan alueella pidentää subfossiilisista rungoista saatavien lustosarjojen avulla. Vuosilustojen leveys, kuten myös useat puuaineksen tiheysominaisuudet, korreloivat vahvasti kesän keskilämpötilojen kanssa, ja alueelle on rekonstruoitu tutkijoiden toimesta kesä-elokuun vuodentarkkoja keskilämpötiloja yli 2000 vuoden ajalta. Tällaiset aikasarjat tarjoavat mielenkiintoisia mahdollisuuksia nykylämpötilojen vertailuun.
Vuosilustoaineistot edustavat tieteenalana dendrokronologiaa, pitkien aikaskaalojensa kontekstissa myös paleoklimatologiaa. Vuosilustokronologiat koostuvat kymmenistä ja sadoista yksittäisistä puista mitatuista ja tieteenalan menetelmien mukaisesti ajoitetuista puun kasvua kuvaavista aikasarjoista, joista on ennen analyysejä poistettu kasvussa esiintyvä ikätrendi.
Uudessa tutkimuksessa käytettiin kahta tällaista vuosilustokronologiaa. Näistä ensimmäinen oli koostettu vuosiluston tummemman osan eli kesäpuun maksimitiheydessä havaittavista muutoksista, kun taas toinen samaisen puuaineksen anatomiassa havaittavista soluseinämien paksuusmuutoksista. Aiemmat tutkimukset olivat osoittaneet, että kyseisistä muuttujista koostettuja kronologioita voidaan tutkimusalueella luotettavasti käyttää kesälämpötilojen rekonstruktioiden pohjana. Käytännössä rekonstruktioiden ajallisen pituuden määrittää saatavilla olevan subfossiilisen puumateriaalin määrä ajassa taaksepäin, kuten myös se, missä määrin näytteistä on kutakin kasvunvaihtelua indikoivaa muuttujaa analysoitu.
Lapin kesä 2024 oli lämpimin 2000 vuoteen
Kesä 2024 oli poikkeuksellisen lämmin Lapissa. Sodankylän Tähtelän sääasemalla kesä-elokuun keskilämpötila oli 15,9 astetta, ja se ylitti edellisen ennätyksen vuodelta 1937 0,4 asteen erolla. Myös muilla Pohjois-Fennoskandian pitkäaikaisilla sääasemilla, kuten Ruotsin Kaaresuvannossa ja Norjan Kaarasjoella, rikottiin kesän keskilämpötilan ennätys. Kaikki nämä asemat ovat olleet toiminnassa jo 1800-luvun lopulta tai 1900-luvun alusta.
Halusimme tietää, kuinka poikkeuksellinen kesä 2024 oli vuosituhansien aikaskaalalla, joten käytetyt rekonstruktiot skaalattiin Sodankylän Tähtelän havaintojen suhteen. Ensimmäinen rekonstruktio kattaa vuodet 8 eKr – 2010 jKr ja toinen vuodet 850–2019 jKr (kuva 1). Näistä vuosilustoaineistoista pidempi, yli 2000 vuoden aikasarja korreloi Sodankylän vuodesta 1901 eteenpäin havaittujen kesälämpötilojen kanssa korrelaatiokertoimella R = 0,74, kun taas lyhyemmän 1170 vuoden sarjan korrelaatio oli R = 0,82. Yhteensopivuus havaittujen lämpötilojen kanssa on siis suhteellisen hyvä, ja koska vuosilustoihin perustuvat lämpötila-arviot ovat vuodentarkkoja, niitä voidaan verrata suoraan havaittuihin lämpötilasarjoihin.
Tutkimuksessa osoittautui, että molemmissa rekonstruktioissa lämpimin kesä oli vuodelta 1937. Koska kesä 2024 ylitti tämän selvästi suorien havaintojen perusteella, voidaan varsin luotettavasti todeta, että kesä 2024 oli Lapin lämpimin kesä yli 2000 vuoteen. Erityisesti lyhyemmässä, 1170 vuoden mittaisessa aikasarjassa ei ollut yhtään kesää, jonka lämpötila olisi ollut edes lähellä vuoden 2024 lämpötiloja. Pidemmässä, 2000 vuoden sarjassa löytyi kuitenkin yksi poikkeuksellinen kesä vuodelta 34 jKr, jonka epävarmuusväli menee osittain päällekkäin vuoden 2024 havaitun keskilämpötilan kanssa. Vuoden 34 kesän rekonstruoitu keskilämpötila Sodankylässä oli 15,1 °C, ja sen 90 %:n epävarmuusväli on 14,3–16,1 °C. Koska kesän 2024 havaittu keskilämpötila oli 15,9 °C, jää siis teoreettinen noin 5–10 %:n mahdollisuus sille, että kesä 34 olisi ollut vielä tätäkin lämpimämpi.
Vaikka vuoden 34 kesä olisikin ollut kesää 2024 lämpimämpi, tulos on tärkeää asettaa kontekstiinsa. Pitkällä, vuosituhansien aikaskaalalla niin sanotut Milankovićin syklit, eli muutokset maapallon kiertoradassa ja kallistuskulmassa ovat johtaneet siihen, että kesäaikainen auringonsäteily on vähenemässä Lapin leveysasteilla. Tämä on aiheuttanut kesien viilenemistä noin 0,3 astetta vuosituhannessa viimeisten 2000 vuoden aikana. Jos siis 2000 vuoden aikasarjasta ja kesästä 34 poistettaisiin Milankovićin teorian mukainen viileneminen, olisi kesä 2024 vielä selkeämmin lämpimin 2000 vuoteen. Vertailu nykyilmaston kanssa on suoraviivaisempaa, kun se tehdään vain viimeisten vuosisatojen kanssa, joiden säteilypakote on suurin piirtein sama kuin nyt.
Uuden tutkimuksen päätulos oli, että kesä 2024 oli hyvin todennäköisesti lämpimin yli 2000 vuoteen Lapissa. Kesäilmaston muutokset ovat ylittämässä hiljalleen luontaisen vaihtelun rajat. Lapissa 1938 on edelleen mittaushistorian lämpimin vuosi, mutta osa 1930-luvun lämpenemisestä liittyi jo ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen. Nykyisellä lämpenemiskehityksellä ei kuitenkaan välttämättä mene pitkään, ennen kuin vuosikeskilämpötilan ennätyskin rikkoutuu.
Teksti: Mika Rantanen, Ilmatieteen laitos ja Samuli Helama, Luonnonvarakeskus.
Teksti on julkaistu alun perin Ilmatieteen laitoksen Ilmastokatsaus-digilehdessä.
Julkaisun viitetiedot: Rantanen, M. & Helama, S. 2025: Lapin vuosilustoaineistot kertovat menneiden kesien lämpötiloista. Ilmastokatsaus, 27(10), 8–10, https://doi.org/10.35614/ISSN-2341-6408-IK-2025-10-02
Lue lisää:
Englanninkielinen tutkimusartikkeli Summer 2024 in northern Fennoscandia was very likely the warmest in 2000 years on vapaasti luettavissa npj Climate and Atmospheric Science -tiedelehdessä.
Mediatiedote: Kesä 2024 oli Lapissa lämpimin 2 000 vuoteen
