Retkikunta palasi Himalajan jäätikölle suuntautuneelta tutkimusretkeltä

Retkikunta koostui Ilmatieteen laitoksen, Helsingin yliopiston ja intialaisen The Energy and Resources Instituten (TERI) tutkijoista.

Retkikunnan päätavoitteena oli tutkia ilmansaasteiden vaikutusta Intian Himalajan alueella sijaitsevan Sunderdhunga-jäätikön sulamiseen. Tämän syksyn retkikunta oli sarjassaan kolmas. Retkikunta aloitti matkansa Suomesta 24.9. ja palasi Suomeen 16.10.

Matkan aikana havainnoitiin ilmakehän pienhiukkasten ominaisuuksia. Perillä tutkimusalueella mitattiin muun muassa hiukkassaasteiden pitoisuuksia ilmasta ja kerättiin luminäytteitä. "Kerätty data on ainutlaatuista ja sitä tullaan analysoimaan yhdessä TERIn ja Helsingin yliopiston kanssa. Aineiston odotetaan tuovan lisävalaistusta siihen, miten ilmansaasteet kulkeutuvat Intian suurilta päästöalueilta jäätiköille ja miten ne vaikuttavat niiden dynamiikkaan. Esimerkiksi luminäytteistä analysoidaan myöhemmin sitä, kuinka paljon ilmakehän saasteita kerääntyy jäätikköön ja miten paljon saasteet vaikuttavat jäätikön sulamisnopeuteen", Ilmatieteen laitoksen yksikön päällikkö Heikki Lihavainen kertoo.

Tutkijat kävivät hakemassa näytteitä yli viiden kilometrin korkeudelta jäätiköltä ja asensivat sinne samalla jatkuvatoimisia mittalaitteita. Helsingin yliopiston ja TERI-instituutin tutkijoiden tavoitteena on mitata näiden laitteiden avulla pintalumen ja jään ominaisuuksia sekä itse jäätikön dynamiikkaa kuten sulamisveden määrää. Jäätikölle jätetyt mittalaitteet on tarkoitus hakea pois ensi vuonna. TERI-instituutilla on toiminnassa ilmanlaatumittausasema Mukteshwarissa, joka sijaitsee noin 2100m korkeudessa. Mukteshwarin asemalle asennettiin tällä retkellä aerosolimittauslaitteita, jotka toimivat vertailukohtana jäätiköllä suoritettaville mittauksille. Tutkimushankkeen rahoittajana on Suomen Akatemia. Viimeinen projektin tutkimusretkikuntamatka on tarkoitus tehdä vuonna 2017. 

Retken haastavin osuus oli neljän päivän vaellus Khurkian kylästä Sunderdhunga-jäätikön juurelle, jonne perustettiin perusleiri (n. 4700 m). "Vaelluksen teki haastavaksi monsuunin sorruttamat kulkuväylät, jyrkät nousut ja laskut korkeassa ilmanalassa sekä sade, joka teki kulkuväylistä liukkaita ja sortuma-alttiita. Reitti oli loppuvaiheessa liian hankala jopa mukana olleille muuleille", Ilmatieteen laitoksen Heikki Lihavainen kertoo retkestä.

Lisätiedot:

Heikki Lihavainen, puh. 0503623773, heikki.lihavainen@fmi.fi