Uutinen 29.9.2014

Ilmastonmuutos vaatii konkreettisia toimia

YK:n ilmastokokous: ilmastonmuutos on vakava ongelma ja se pitää ratkaista.

Ennätykselliset 120 valtionpäämiestä käytti puheenvuoron YK:n Ilmastohuippukokouksessa äskettäin. Valtionpäämiesten viesti oli selvä: ilmastonmuutos on vakava ongelma ja se pitää ratkaista. Asian kiteytti erinomaisesti maailman toiseksi suurimmista hiilidioksidipäästöistä vastaavan USA:n presidentti Barack Obama toteamalla, että nyt elävä sukupolvi on ensimmäinen, joka kokee ilmastonmuutoksen ja olemme myös viimeinen sukupolvi, joka voi ratkaista ongelman. USA:n lisäksi myös Kiinan varapääministeri käytti puheenvuoron päästöjen kasvun pysäyttämisen tärkeydestä. USA:ssa useat osavaltiot ovat laatineet oman suunnitelmansa ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Esimerkiksi New York pyrkii vähentämään päästöjään 80 % vuoteen 2050 mennessä.

Ilmastotiede on kulkenut pitkän matkan

Ilmastonmuutokseen liittyvät ongelmat tiedostettiin ilmatieteen asiantuntijoiden parissa jo 1980-luvulla, mutta vasta 30 vuotta myöhemmin niistä on tullut valtionpäämiehiä herättäviä kysymyksiä. Heräämiseen ovat vaikuttaneet kiistattomat havainnot muutoksista. Ilmakehän hiilidioksidi- ja metaanipitoisuudet ovat korkeimmillaan 800 000 vuoteen ja päästöjen kasvu on ollut ennen näkemätöntä viime vuosikymmeninä. Muutos on johtanut erityisesti valtamerien lämpenemiseen ja meriveden pinnan nousuun noin 20 cm, kaikkien vuoristojäätiköiden ja Arktisen alueen kiihtyvään sulamiseen. Muutoksen merkit ovat jo selvästi osoitettavissa sään ääri-ilmiöiden ja niihin liittyvien inhimillisten ja taloudellisten tappioiden kasvuna.

Euroopassa on kuollut noin 140 000 ihmistä helleaalloissa vuosikymmenessä, ennätykselliset tulvat ovat koetelleet useita maanosia ja osassa maailmaa kuivuus ja metsäpalot ovat yleistyneet. Voimakkaimpien hurrikaanien ja taifuunien määrän odotetaan lisääntyvän. Kaikki ääri-ilmiöt eivät suinkaan johdu ilmastonmuutoksesta; luontainen vaihtelu on osa ilmastoamme myös tulevaisuudessa.

Päästöjen rajoittaminen edellyttää monia toimia

Äskettäin julkaistun Hallitusten Välisen Ilmastopaneelin mukaan päästöjen vähentämisen kustannukset ovat selvästi laskeneet uusien teknologisten ratkaisujen myötä. IPCC:n mukaan päästöjen rajoittaminen edellyttää laajaa palettia vähäpäästöisiä keinoja: energian säästöä, bioenergiaa ja muuta uusiutuvaa energiaa, hiilen talteenottoa, ydinvoimaa ja metsäkadon kääntämisen metsitykseksi. Aasian suurissa talouksissa panostetaan aurinkoenergiaan sekä ydinvoimaan.

Yli 30 keskuksessa on tehty fysiikan ja kemian peruslakeihin pohjautuvilla malleilla laskelmia sääolosuhteista vuoteen 2100 mennessä. Riippuen päästöjen kehityksestä haarukka on lämpötilan kasvu 2 asteesta 4-5 asteeseen verrattuna 1700-lukuun. Lämpötilan lisäksi maailman sadejakauma muuttuu siten, että elinkelvottomien ja maatalouteen soveltumattomien alueiden määrä kasvaa.  Parhaillaan käynnissä oleva raju päästöjen kasvu tekee kahden asteen tavoitteesta koko ajan epätodennäköisemmän. Puheista huolimatta olemme toistaiseksi kulkeneet väärään suuntaan.

Sopeutumistoimet välttämättömiä

Hiilen pitkän viipymäajan vuoksi nyt tehtävät päästörajoitukset vaikuttavat vasta 2060-luvulla. Siihen asti ilmastonmuutos tulee kiihtymään, ja edellyttää kasvavia panostuksia haittavaikutuksiin sopeutumiseen. Eräs tällainen on panostus sään ääri-ilmiöiden ennakkovaroitusjärjestelmiin. Suomi on näissä maailman luokan toimija ilmatieteellisen, tieteellisen ja teknologisen osaamisensa myötä. Näistä vastaavat Ilmatieteen laitos, Itä-Suomen ja Helsingin yliopistot sekä säälaitealan johtava yritys Vaisala Oy. Suomi on osallistunut kansallisten ilmatieteen laitosten kehittämiseen yli sadassa maassa viime vuosikymmeninä. Lisäksi Suomessa on panostettu ansiokkaasti vähäpäästöisen teknologian osaamiseen, kuten presidentti Niinistö toi esiin puheessaan New Yorkissa.

Odotukset ovat korkealla Limassa joulukuussa 2014 ja Pariisissa 2015 pidettäviin päästöjen vähentämisneuvottelujen suhteen. Haaste on valtava. Maailman talouskasvun myötä kuluttavan keskiluokan kasvu uhkaa lisätä päästöjä. Samoin uusien liuskekaasu- ja öljyesiintymien käyttöönotto. Yksityisen energiasektorin mukaan ottaminen ratkaisujen löytämiseen on myös tärkeää.

Petteri TaalasIlmatieteen laitoksen pääjohtaja osallistui YK:n Ilmastohuippukokoukseen 23.9. New Yorkissa