Ajankohtaista: 2020

WMO: ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät ilmakehässä, maassa ja merissä

10.3.2020 19:51

Lämpöaallot koettelivat Eurooppaa ja Australiaa, valtamerten pinta jatkoi nousuaan, Grönlannin ja napa-alueiden jäätiköt kutistuivat. Muun muassa nämä ilmastonmuutoksen seuraukset koettiin vuonna 2019.

Tiedot käyvät ilmi ilmaston tilaa kuvaavasta State of the Global Climate -raportista, jonka Maailman ilmatieteen järjestö WMO julkaisi tänään.

Raportin mukaan vuosi 2019 oli mittaushistorian toiseksi lämpimin. Maailmanlaajuisen lämpenemisen trendi on selvä: Vuodet 2015–2019 olivat mittaushistorian viisi lämpimintä vuotta, vuodet 2010–2019 olivat puolestaan mittaushistorian lämpimin vuosikymmen. 1980-luvulta alkaen jokainen vuosikymmen on ollut lämpimämpi kuin mikään aiempi vuosikymmen mittaushistorian aikana.

"Raportin viesti on yksiselitteinen. Tiede osoittaa, että ilmastonmuutoksen kasvavat vaikutukset näkyvät niin ilmakehässä, maassa kuin valtamerissä", sanoo Ilmatieteen laitoksen tieteellinen johtaja Ari Laaksonen.

Vuonna 2018 kasvihuonekaasujen pitoisuudet olivat ennätyksellisen korkeita: hiilidioksidin pitoisuus ilmakehässä oli 407,8 ppm (miljoonasosaa), metaanin 1 869 ppb (miljardisosaa) ja typpioksiduulin 331,1 ppb. Alustavat tiedot vuoden 2019 pitoisuuksista kertovat, että kasvihuonekaasujen pitoisuudet kasvavat entisestään.

Kuva. Maapallon keskilämpötilan muutos verrattuna vuosien 1850–1900 keskilämpötilaan. Lähde: Met Office.

Helleaallot ylsivät Suomeenkin

Vuonna 2019 koettiin lukuisia lämpöaaltoja. Australiassa vuosi alkoi ja päättyi äärimmäisen kuumana. Vuoden aikana mitattiin maan mittaushistorian seitsemän lämpimintä päivää. Vuorokauden korkein keskilämpötila, 41,9 °C, mitattiin 18. joulukuuta 2019.

Euroopassa koettiin lämpöaallot kesä- ja heinäkuussa. Ennätyksellisen korkeita lämpötiloja mitattiin esimerkiksi Ranskassa (46,0 °C), Saksassa (42,6 °C) ja Belgiassa (41,8 °C). Heinäkuun lämpöaalto ulottui myös Suomeen, ja lämpöennätyksiä rikottiin useilla havaintoasemilla. Kuukauden ylin lämpötila, 33,7 astetta, mitattiin 28.7.2019 Porvoon Emäsalossa. Samana päivänä rikottiin myös Suomen pisimpään toimineen havaintoaseman, Helsingin Kaisaniemen, lämpöennätys, 33,2 astetta.

Sulavat jäätiköt nostavat merenpintaa

Raportista selviää myös, että valtamerten pinta on noussut koko sen ajan, kun sitä on kartoitettu satelliiteilla vuodesta 1993 lähtien. Pinnan nousun vauhti on tuona aikana kiihtynyt. Vuonna 2019 merenpinnan globaali keskiarvo oli ennätyksellisen korkealla.

"Suurin syy valtamerten pinnan nousun kiihtymiseen on Grönlannin ja Etelämantereen jäätiköiden sulaminen", Ari Laaksonen kertoo.

Kuva. Maailmanlaajuinen merenpinnan nousu tammikuusta 1993 toukokuuhun 2019. Lähde: Copernicus/CLS/CNES/LEGOS.
 

Grönlannin jäätikön massa hupenee. Vuosien 2002–2016 aikana Grönlannin massasta katosi vuosittain noin 260 Gt. Vuonna 2019 massan kato oli 329 Gt – reippaasti keskiarvoa suurempi määrä.

Raportti vahvistaa tiedon arktisen merijään pitkään jatkuneesta vähenemisestä. Syyskuussa 2019 mitattu merijään laajuus oli mittaushistorian kolmanneksi pienin.

Lisätietoja:

tieteellinen johtaja Ari Laaksonen, Ilmatieteen laitos, p. 029 539 5530

WMO:n State of the Global Climate in 2019 -raporttiin on koostettu tuloksia ilmastonmuutoksen pitkäkestoisista kuvaajista, kuten ilmakehän lämpötilan ja hiilidioksidipitoisuuden kehityksestä, merten lämpötilan kehityksestä, merenpinnan noususta, merten happamoitumisesta sekä merijään laajuudesta. Raportissa kuvataan myös ilmastonmuutoksen vaikutuksia ihmisiin. Raportin aineisto on kerätty mm. kansallisilta ilmatieteen laitoksilta.

WMO:n tiedote 10.3.2020 (englanniksi): Multi-agency report highlights increasing signs and impacts of climate change in atmosphere, land and ocean

WMO Statement on the State of the Global Climate in 2019 -raportti (englanniksi)