Kansalaistieteen avulla löytyi uusi revontuli-ilmiö
Dyynit ovat todennäköisesti noin sadan kilometrin korkeudessa hyökyviä happiatomien aaltoja, jotka auringosta purkautuva hiukkasten virta saa loistamaan. Tuoreessa tutkimuksessa dyynin synty jäljitetään "aaltokanavaan", joka syntyy ilmakehän tietyn kerroksen mesosfäärin ja sen rajan eli mesopaussin yhteyteen. Tutkimuksessa myös ehdotetaan, että uuden revontulimuodon avulla pystytään tutkimaan yläilmakehän olosuhteita uudella tavalla. Tutkimus julkaistiin AGU Advances -lehden ensimmäisessä numerossa.
Ilmiö selvisi revontuliharrastajien ja tutkijoiden yhteistyönä, kun harrastajien tekemät havainnot ja tieteelliset menetelmät yhdistettiin. Ilmiö kuvattiin samaan aikaan Laitilassa ja Ruovedellä. Vastaavia tapahtumia, joissa kamera oli tallentanut saman tasaisen aaltokuvion, löytyi Ursan ylläpitämästä Taivaanvahti-havaintotietokannasta yhteensä seitsemän.
Dyynejä. Videon kuvaaja: Kari Saari.
Ilmakehän ja avaruuden tutkijat yhteistyössä
Perinteisesti ilmakehän ja avaruuden tutkijat ovat tutkineet kohteitaan melko erillään toisistaan, sillä elektronisateessa kylpevällä ionosfäärillä ja neutraalilla ilmakehällä on vain muutama tunnistettu vuorovaikutusmekanismi.
Ilmatieteen laitoksen mittalaiteiden avulla havaittiin dyynien esiintyvän samanaikaisesti ja samassa paikassa kuin missä ylempää avaruudesta tullut sähkömagneettinen energia siirtyy ignorosfääriin.
"Tämä voisi tarkoittaa sitä, että avaruudesta ionosfääriin siirtyvä energia voi olla yhteydessä mesosfäärin aaltokanavan syntymiseen", kertoo laskennallisen avaruusfysiikan professori Minna Palmroth. "Fysiikan kannalta löydös olisi järisyttävä, koska se olisi uusi ja ennen havaitsematon vuorovaikutusmekanismi ionosfäärin ja ilmakehän välillä."
Lue lisää aiheesta Helsingin yliopiston tiedotteesta.
Lisätietoja:
professori Minna Palmroth, p. 050 311 1950, minna.palmroth@helsinki.fi, @MinnaPalmroth, Helsingin yliopisto ja Ilmatieteen laitos