Kohti Pariisia: Päästörajoituksista huolimatta Suomen lämpötila nousee vielä vähintään kahdella asteella

Vaikka Pariisin ilmastoneuvotteluissa saataisiin sovittua tehokkaistakin päästörajoituksista, Suomen lämpötila jatkaa nousuaan.

Ilmastonmuutoksen arvioidaan näkyvän erityisen rajusti maapallon pohjoisilla alueilla, koska lämpötila nousee täällä kaksi kertaa nopeammin kuin muualla. Vaikka ilmastonmuutoksen tieteellinen perusta on vankka, ei muutoksen etenemisen nopeutta tulevaisuudessa voida tietää tarkasti. Muutos ei myöskään tapahdu tasaisesti ja siten sen vuositasoisia vaikutuksia on vaikea ennakoida. Ilmastomallien epätäydellisyyden lisäksi kasvihuonekaasujen päästöjen kehitys tulevaisuudessa on tällä hetkellä yksi tärkeimmistä ilmastonmuutoksen arviointiin epävarmuutta lisäävistä tekijöistä. "Tämän takia uusi ilmastosopimus olisi todella tärkeä", kiteyttää Ilmatieteen laitoksen yksikönpäällikkö Hilppa Gregow.

Ilmastonmuutoksen eteneminen riippuu ennen kaikkea kasvihuonekaasujen maailmanlaajuisista päästöistä. Mallituloksia esitetään yleensä kahdelle kasvihuonekaasuskenaariolle. Pessimistisen RCP8.5-skenaarion mukaan päästöjen kasvu jatkuu nopeana tulevaisuudessakin, kun taas vähäpäästöisessä RCP4.5-skenaariossa päästöjen määrä kääntyy laskuun ennen vuosisadan puoliväliä. "Tällä hetkellä päästöjen kasvu jatkuu RCP8.5-skenaarion ylälaidalla. Tulee huomioida, että Suomen ilmasto lämpenee joka tapauksessa vähintään kaksi astetta, vaikka rajoituksia saataisiin tehtyä heti. Jos rajoituksia ei saada tehtyä, Suomen ilmasto voi lämmetä lähes kuudella asteella", Hilppa Gregow muistuttaa.

Ilmaston lämpeneminen näkyy jo Suomen luonnossa

Suomen keskilämpötila on noussut viimeisten 166 vuoden aikana jo yli kaksi astetta. Keskimääräinen nousu tarkasteluajanjaksolla oli 0,14 astetta vuosikymmenessä, mikä on lähes kaksinkertainen maapallon keskiarvoon verrattuna.Ilmaston lämpeneminen on alkanut näkyä Suomen säässä ja luonnossa. Keskilämpötilat ovat kohonneet, merenpinta on noussut ja merivesi lämmennyt. Lämpenemisen seurauksena Suomen järvien on havaittu jäätyvän myöhemmin ja jäiden lähtevän aiemmin keväällä. Vaikka lämpötilan nousu varsinaisina kasvukuukausina on ollut vähäistä, puiden lehtien puhkeaminen ja kukkiminen on havaintojen mukaan aikaistunut. Suomen ilmastovyöhykkeiden on havaittu siirtyvän vähitellen kohti pohjoista. Samalla kun luonto muuttuu myös eläin- ja kasvilajit valtaavat uutta elintilaa. Suomen ilmasto on muuttunut esimerkiksi punkeille suotuisammaksi.

"Ympäristö on kokonaisuus, jossa eri osat vaikuttavat toinen toiseensa. Tämän takia myös tutkimuksessa tarvitaan eri alojen vankkaa yhteistyötä, jotta ymmärretään ilmastonmuutoksen syitä ja seurauksia kokonaisvaltaisesti", Gregow toteaa. Ilmastonmuutos on merkittävä haaste. Se aiheuttaa erilaisia riskejä ja haavoittuvuutta monella eri sektorilla mukaan lukien talous ja turvallisuudessa. Tutkimustietoa tarvitaan myös edistämään yhteiskunnallista keskustelua sekä tukemaan kansallista ja kansainvälistä päätöksentekoa.

Muuttuviin ilmasto-oloihin tähtääviä sopeutumistoimia ei vielä toteuteta paljon ja siksi myös ilmastoskenaarioiden eli ilmastonmuutoksen etenemistä kuvaavien vaihtoehtoisten kehityskulkuarvioiden käyttö on vähäistä. Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumisen edistäminen tulee yhä ajankohtaisemmaksi monilla sektoreilla, sillä vaikutukset tulee ottaa huomioon erilaisten normien ja ohjeiden luomisessa niin kansallisella kuin alueellisella tasolla.

Lisätietoja:

Hilppa Gregow, hilppa.gregow@fmi.fi

Katso video aiheesta: https://youtu.be/cEIOhBFX4AY

Tutkittua tietoa ilmastonmuutoksesta löytyy osoitteesta ilmasto-opas.fiMiten Suomen ilmasto muuttuu: http://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/suomen-muuttuva-ilmasto/-/artikkeli/74b167fc-384b-44ae-84aa-c585ec218b41/ennustettu-ilmastonmuutos-suomessa.html

[

Klimaatti.fi](http://www.klimaatti.fi)

ELASTINEN-hanke yksi esimerkki yhteistyöstä tieteen alalla: http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/101501179