Ilmakehä-ABC -hakusanoja selityksineen
Ilmakehä-ABC sisältää hakusanoja selityksineen Ilmatieteen laitoksen tutkimusaloilta eli meteorologiasta, klimatologiasta, ilmanlaadusta, avaruustutkimuksesta, geofysiikasta ja merentutkimuksesta.
Sanastoa on päivitetty viimeksi 17.10.2025. Hakusanoja on 419 kpl. Uusin sana on "Keijusalama".
Hakusanat
Hakusanoja löytyi 10
(UV) on sähkömagneettista säteilyä, jonka aallonpituus (L) on pienempi kuin näkyvän valon, 10–400 nm (nanometriä). UV-säteily jaetaan tarkemmin osiin UVC (L < 280 nm), UVB (280–315 nm) ja UVA (315–400 nm). Suurin osa Auringosta saapuvasta UV-säteilystä imeytyy stratosfääriin. Biologisen elämän kannalta haitallisin aallonpituuskaista on UVB.
on ultraviolettisäteilyn lyhenne.
on niin sanottu maailmanaika eli paikallinen kellonaika nollameridiaanilla (Greenwichin meridiaani). Suomessa talviaika on 2 tuntia UTC:tä edellä ja kesäaika 3 tuntia. UTC:tä käytetään esimerkiksi samanaikaisten geofysikaalisten havaintojen saamiseksi eri puolilta maapalloa.
syntyy, kun ukkospilvi sähköistyy niin paljon, että sen varaukset purkautuvat salamoina. Ukkonen voidaan määritellä salamoiden esiintymiseksi, mutta se viittaa toisaalta myös salamoiden tuottamaan ääneen. Ukkonen on paikallinen ja lyhytaikainen ilmiö, johon liittyy ukkospilven tai yhtenäisen ukkospilvirykelmän kehittyminen, salamointi ja laantuminen.
eli UVI ilmoittaa auringon haitallisen ultraviolettisäteilyn (UV) tehon yhdellä kokonaisluvulla. UV-indeksin arvo 0 tarkoittaa, ettei säteilyä ole lainkaan. Auringolta on syytä suojautua, kun UV-indeksin arvo on vähintään 3. UVI:n arvot 6 ja 7 tarkoittavat voimakasta säteilyä, arvo 8 ja sitä suuremmat arvot hyvin voimakasta säteilyä. Etelä-Suomessa, keskikesän pilvettömänä päivänä UV-indeksi vaihtelee keskipäivällä arvojen 5 ja 6 välillä.
on lyhennys sanoista Unidentified Flying Object eli suomeksi tunnistamaton lentävä esine, jolle havaitsijat tai asiantuntijat eivät ole pystyneet antamaan luonnollista selitystä. Valtaosa näistä havainnoista on lentokoneita, lintuja, satelliitteja ja muita lentäviä esineitä, ilmakehän valoilmiöitä tai tähtitieteellisiä ilmiöitä. Havainnot on usein tehty tavanomaisesta poikkeavissa olosuhteissa. Ilmiöt jäävät tunnistamatta useimmiten puutteellisten – tai jopa vääristeltyjen – havaintojen vuoksi.
on usein käytetty nimi kuuropilvelle, jossa esiintyy ukkosta. Ukkospilvi on suurimmillaan lähes koko troposfäärin korkuinen, usein tornimainen pilvi, jolla on kehityksensä alkuvaiheessa kukkakaalimainen huippu. Kun ukkospilvi ikääntyy, sen huippu muuttuu monesti kuituisen näköiseksi ja leviää tasaisena, alasimen muotoisena pilvenä ylätuulten suuntaan.
Pilven sisällä tapahtuvat ilmavirtaukset kuljettavat vesipisaroita ja jääkiteitä ylös ja alas. Kun pienet jääkiteet törmäävät pilvessä oleviin lumirakeisiin, syntyy positiivisia ja negatiivisia sähkövarauksia. Lopulta varausten välille syntyvä jännite-ero purkautuu äkillisesti salamaniskuna. Noin 80 prosenttia salamoista on pilven sisällä tapahtuvia purkauksia, ja noin 20 prosenttia lyö pilvestä kohti maata.
Pitkistä, ohuista valkoisista kuiduista muodostuneita pilviä, jotka muistuttavat usein koukkuja, raitoja tai kalanruotomaisia rakenteita. Untuvapilvet koostuvat jääkiteistä ja kuuluvat yläpilviin.
on ohutta sumua, jossa näkyvyys on 1–10 km.
