Ilmakehä-ABC -hakusanoja selityksineen
Ilmakehä-ABC sisältää hakusanoja selityksineen Ilmatieteen laitoksen tutkimusaloilta eli meteorologiasta, klimatologiasta, ilmanlaadusta, avaruustutkimuksesta, geofysiikasta ja merentutkimuksesta.
Sanastoa on päivitetty viimeksi 17.10.2025. Hakusanoja on 419 kpl. Uusin sana on "Keijusalama".
Hakusanat
Hakusanoja löytyi 26
on ilman virtausta paikasta toiseen. Tuulen ominaisuuksiin kuuluvat nopeus ja suunta. Tuulen suunnaksi sanotaan sitä ilmansuuntaa, josta tuuli puhaltaa.
eli konvektionosto syntyy auringon lämmittämän ilman noustessa ylöspäin. Tällaisia tilanteita esiintyy erityisesti aurinkoisina kesäpäivinä mantereella. Termiikkivirtausta käyttävät hyväkseen purjelentokoneet ja suuret linnut.
eli tykkylumi on puun latvukseen ja oksille kasaantuva raskas lumikerrostuma, joka aiheuttaa usein lumituhoja puustossa erityisesti vaaraseutujen lakialueilla. Tykyn vuoksi kaatuvat puut tai katkeilevat oksat voivat aiheuttaa vahinkoja mm. sähkönjakeluun.
tarkoittaa sadetta, jossa vesipisarat ovat tiheässä ja hyvin pieniä (halkaisijaltaan alle 0,5 mm). Tihku näkyy hyvin silmälaseissa mutta ei tee lätäköihin renkaita. Talvella puhutaan jäätävästä tihkusta (Freezing drizzle), kun tihkusade jäätyy ohueksi kerrokseksi maanpintaan.
on nopeasti (ainakin 18 m/s) pyörivä ilmapilari, jonka halkaisija on tyypillisesti muutamista kymmenistä metreistä satoihin metreihin. Jos ilmapilari on kosketuksessa maahan tai veteen, se imaisee irtoainesta mukaansa, jolloin syntyy pilvestä alaspäin työntyvä suppilomainen torvimuodostelma. Merialueilla sitä kutsutaan vesipatsaaksi. Tornadon elinaika on yleensä muutamia minuutteja, mutta joskus se kestää jopa tunnin. Nimitystä tornado käytetään erityisesti Pohjois-Amerikassa. Suomessa ja monissa Euroopan maissa tavattavia tornadoja kutsutaan trombeiksi.
on raju, paikallinen, suppea-alainen ja kestoltaan yleensä lyhyt myrskypyörre, joita Suomessa tavataan kesäisin. Trombi syntyy yleensä ukkospilven yhteyteen. Pilven alapuolelle muodostuu sekä vaaka- että pystypyörteisyyttä, jotka yhdistyvät laajaksi pyörrepatsaaksi. Trombissa ilma pyörii nopeasti pystyakselinsa ympäri. Trombin pyörteessä tuulen nopeus on vähintään 18 metriä sekunnissa, mutta tuuli voi yltyä jopa hirmumyrskylukemiin. Esimerkiksi Pohjois-Amerikassa trombit ovat tyypillisesti voimakkaampia ja niitä kutsutaan tornadoiksi.
on troposfäärin ja stratosfäärin rajapinta, joka on napa-alueilla noin 8 kilometrin ja päiväntasaajalla 15–20 kilometrin korkeudella. Ylöspäin noustaessa ilmakehän lämpötila laskee tropopaussiin asti. Stratosfäärissä lämpötila pysyy melko vakiona UV-säteilyn absorptiovaikutuksesta otsonikerroksessa.
on ilman (tai muun kaasun tai nesteen) pyörteily, joka aiheuttaa muun muassa tuulen puuskaisuuden.
on Tyynenmeren länsiosassa esiintyvä trooppinen hirmumyrsky.
sattuu vuoden aikana kaksi kertaa. Silloin on päivä ja yö kestoltaan yhtä pitkät kaikkialla maapalloa. Kevätpäiväntasaus on noin 21.3. ja syyspäiväntasaus on noin 22.9.
määritellään vuorokauden keskilämpötilojen perusteella. Termisen talven aikana vuorokauden keskilämpötila pysyttelee nollan asteen alapuolella. Termisen kevään ja syksyn aikana vuorokauden keskilämpötila on nollan ja +10 asteen välillä, ja termisen kesän aikana se pysyttelee yli +10 asteessa. Suomessa termisistä vuodenajoista pisin on talvi ja lyhyin kevät.
eli skintillaatio on tähtien valon voimakkuuden epäsäännöllistä vaihtelua. Se johtuu ilmakehän pyörteisyydestä, joka ohjaa tähdestä tulevia valonsäteitä hieman vaihteleviin suuntiin ja saa tähden siksi näyttämään tuikkivalta.
on hiukkasen kulkema reitti eli ratakäyrä. Yhdestä pisteestä lähtevän tai siihen saapuvan kaasun tai hiukkasen trajektori voidaan laskea, kun tuulet tunnetaan. Trajektorilaskuilla on tärkeä merkitys arvioitaessa vaarallisten aineiden (esim. radioaktiivinen päästö) kulkeutumisreittiä eri säätilanteissa.
eli tiivistymisvana on lentokoneen perään syntyvä keinotekoinen pilvi. Lentopolttoaineen palamistuotteet ovat hiilidioksidi ja vesihöyry, joten lentokoneen pakokaasu on kosteaa. Kun pakokaasu jäähtyy ympäröivän ilman lämpötilaan, sen kosteudensitomiskyky pienenee, ja ylimääräinen kosteus härmistyy jääkiteiksi. Pakokaasun epäpuhtaudet voivat toimia tiivistymisytiminä ja siten edesauttaa kiteiden muodostumista. Jos ympäröivä ilma on kuivaa, jääkiteet haihtuvat nopeasti, mutta sopivissa oloissa ne voivat säilyä useita tunteja.
Jotta tiivistymisjuova syntyisi, lentokoneen on siis lennettävä riittävän kylmässä eli riittävän korkealla, ja jotta juova olisi pitkäikäinen, ilman suhteellisen kosteuden tuolla korkeudella on oltava lähellä sataa prosenttia.
on lämpötilan harppauskerros eli vyöhyke, jossa meri- tai järviveden lämpötila muuttuu paljon lyhyellä matkalla syvyyssuunnassa. Itämeressä termokliini muodostuu keväällä 10–20 metrin syvyyteen, kun pintavesi on lämmennyt. Syksyllä termokliini katoaa. Kesän aikana termokliini estää pintavettä sekoittumasta syvempien kerrosten veden kanssa; talvella vesi pääsee sekoittumaan halokliiniin asti.
on kirkasta, läpinäkyvää jäätä, joka muodostuu suoraan vedestä. Jään kantokyky mitataan aina teräsjään mukaan. Pienin kantava teräsjään paksuus on yksin kulkevalle ihmiselle viisi senttimetriä. Teräsjään päälle voi muodostua kohvajäätä.
on ilmakehän yleisin kaasu (N₂).
ks. ilmakehä
ks. Keskivesi.
on ilmakehän alin kerros. Se ulottuu maanpinnalta tropopaussiin. Troposfäärissä lämpötila laskee ylöspäin noustaessa. Troposfäärin korkeus on napa-alueilla noin 8 kilometriä ja päiväntasaajalla jopa 15–20 kilometriä. Ks. myös ilmakehä.
ovat typen ja hapen kemiallisia yhdisteitä. Ilmastonmuutoksen kannalta merkittävin näistä on dityppioksidi eli ilokaasu eli typpioksiduuli N₂O. Sitä syntyy lähinnä maa- ja metsätalouden prosesseissa. Noin 6 prosenttia kasvihuonekaasujen säteilypakotteista tulee ilokaasusta.
Ilmanlaadun kannalta merkittäviä typen oksideja ovat typpimonoksidi NO ja typpidioksidi NO₂. Niistä käytetään usein myös yhteisnimitystä NOₓ. Typpimonoksidia syntyy moottoreissa ja lämmityksessä, runsaimmin dieselmoottoreissa. Se hapettuu ilmassa otsonin vaikutuksesta nopeasti typpidioksidiksi. Typpidioksidi on kaasumainen ympäristömyrkky, jolla on keskeinen osuus kaupunkien savusumuilmiön muodostumisessa.
on trooppisella merialueella syntyvä voimakas matalapaine, johon liittyy rankkasateita ja myrskytuulia (yli 33 m/s). Trooppisia hirmumyrskyjä kutsutaan Atlantilla ja Tyynenmeren itäosassa hurrikaaneiksi, läntisellä Tyynellämerellä taifuuneiksi ja Intian valtamerellä sykloneiksi.
tarkoittaa talvisten olosuhteiden (lumisateen ja pakkasen) paluuta termisen kevään alkamisen jälkeen.
