Ilmakehä-ABC -hakusanoja selityksineen

tarkoittaa atomiytimien hajoamista ja siihen liittyvää säteilyä, jota on kolmea lajia. Alfa-hiukkaset ovat helium-ytimiä, jotka pystyvät etenemään ilmassa vain joitain senttimetrejä. Beeta-hiukkaset ovat elektroneja, jotka etenevät muutamia metrejä. Gammasäteily voi edetä satoja metrejä tai jopa kilometrejä. Yleisin luonnon radioaktiivisuuden lähde ilmassa on uraanin hajoamistuote radon-222. Ilmatieteen laitos seuraa ilman radioaktiivisuutta Suomen alueella jatkuvasti rekisteröivillä mittalaitteilla.

eli radiosää viittaa olosuhteisiin, jotka vaikuttavat radiosignaalin etenemiseen ilmakehässä. Radiokelin hyvyyteen tai huonouteen vaikuttavat tekijät riippuvat käytetystä aallonpituudesta. Radioamatöörien suosimilla aallonpituusalueilla kuuluvuus pitkillä etäisyyksillä perustuu signaalin kulkuun ionikehän kautta, joten radiokelin määrää ionikehän tila, joka vaihtelee vuorokaudenajan ja Auringon aktiivisuuden mukaan. TV-lähetyksiä puolestaan häiritsee toisinaan ilmakehän alaosan lämpötila- ja kosteusjakauman muodostama poikkeuksellinen radiokeli.

tapahtuu siten, että nostetaan joukko mittareita (lämpötila-, kosteus- ja painemittarit) ja radiolähetin kaasupallon avulla yläilmoihin. Radiolähetin lähettää tiedot vastaanottoasemalle, ja näin saadaan tietoa säätilasta eri korkeuksilla, yleensä 25–30 kilometrin korkeuteen saakka. Tuulen suunta ja nopeus saadaan seuraamalla pallon liikkeitä.

Ilmatieteen laitos tekee päivittäin radioluotauksia kahdella asemalla: Jokioisissa ja Sodankylässä.

Rajuilma tarkoittaa voimakkaan kuuropilven aiheuttamaa säätilannetta, johon liittyy vahinkoa aiheuttavaa salamointia, rankkaa sadetta, ukkospuuskia, rakeita tai trombeja. Yksittäisessä rajuilmassa voi esiintyä yksi tai useampi edellä mainituista sääilmiöistä. Rajuilma voi kestää yksittäisellä paikalla muutamasta minuutista jopa muutamaan tuntiin. Tyypillisesti vahinkoja ja vaaraa voi aiheutua, jos tuulenpuuskat ylittävät rajuilmassa 15 m/s, rakeiden koko ylittää 2 cm tai vettä sataa alle tunnissa vähintään 20 mm. Jo yksittäinen salamanisku pilvestä maahan voi aiheuttaa vahinkoja. Salamointi voidaan luokitella rajuksi, jos maahan iskeviä salamoita havaitaan yli 25 kpl 100 neliökilometrin alueella.

ovat ilmakehän yläosan (ionosfäärin) valoilmiö, jota esiintyy noin 100 kilometrin korkeudesta ylöspäin. Revontulia syntyy napa-alueilla magneettisten napojen ympärille molemmilla pallonpuoliskoilla. Revontulivalo syntyy, kun aurinkotuulen hiukkaset törmäävät happi- ja typpimolekyyleihin maapallon magneettikentän ohjaamina ja sähkökenttien kiihdyttäminä. Törmäyksessä syntyvä valo on tyypillisesti kellanvihreää tai punaista. Ilmatieteen laitos on kuvannut revontulia erikoiskameroilla vuodesta 1957.

Revontuliovaaleiksi kutsutaan maapallon geomagneettisia napoja ympäröiviä renkaan muotoisia alueita, joilla revontulia esiintyy jatkuvasti. (Revontulet eivät kuitenkaan ole aina silmin nähtävissä.) Nimestään huolimatta ovaalit ovat jokseenkin ympyrän muotoisia, mutta ne ovat paksuimmillaan keskiyön sektorissa. Pohjoisen ja eteläisen pallonpuoliskon ovaalit ovat keskenään lähes symmetriset.

Revontuliovaalien säde on keskimäärin noin 2000 km, mutta ne laajenevat ja supistuvat avaruussään aktiivisuuden mukaan. Pohjoisen ovaalin eteläosa ulottuu yöllä usein Suomen Lapin yläpuolelle.

ks. Säärintama

Räjähdysmäinen energianpurkaus Auringon pinnalla. Roihupurkauksessa vapautuu runsaasti sähkömagneettista säteilyä erityisesti näkyvää valoa lyhyemmillä aallonpituuksilla. Myös suurienergiaisia hiukkasia voi syntyä. Suuriin roihuihin liittyy toisinaan koronan massapurkaus.

ovat ilmakehän ja valtamerien suuren mittakaavan (planetaariset tuulet) hidasta aaltoilua. Ilmakehässä Rossbyn aaltojen aallonpituus on tyypillisesti 4000–8000 km, valtamerissä satojen kilometrien luokkaa.

Nimitys tulee ruotsalaisen meteorologin C. G. Rossbyn (1898–1957) mukaan. Rossby kehitti planetaaristen aaltojen teoriaa 1930-luvulla.

tarkoittaa kylmässä ilmastossa esiintyvää ilmiötä, jossa maan pintakerros jäätyy talvella. Mikäli routa ei sula kesälläkään, niin kyseessä on niin sanottu ikirouta (permafrost).

syntyy, kun osa satavista lumihiutaleista ehtii sulaa ennen putoamistaan maahan asti. Rännässä on siis sekaisin vettä ja märkää lunta.

on käytöstä poistunut lämpötila-asteikko, missä 0 °R on veden jäätymispiste ja 80 °R sen kiehumispiste.

R. A. de Réaumur (1683–1757), ranskalainen matemaatikko ja fyysikko.