Ilmakehä-ABC -hakusanoja selityksineen
Ilmakehä-ABC sisältää hakusanoja selityksineen Ilmatieteen laitoksen tutkimusaloilta eli meteorologiasta, klimatologiasta, ilmanlaadusta, avaruustutkimuksesta, geofysiikasta ja merentutkimuksesta.
Sanastoa on päivitetty viimeksi 17.10.2025. Hakusanoja on 419 kpl. Uusin sana on "Keijusalama".
Hakusanat
Hakusanoja löytyi 34
on kaikkialle heliosfääriin ulottuva magneettikenttä, joka syntyy Auringossa ja jota aurinkotuuli kuljettaa mukanaan. Planeettainvälisellä magneettikentällä on tärkeä merkitys avaruussäähäiriöiden ja revontulien syntymisessä. Maapallon etäisyydellä Auringosta sen voimakkuus vaihtelee yhdestä muutamaan kymmeneen nanoteslaan, keskimääräinen voimakkuus on 6 nT.
on tieteellisesti toistaiseksi selittämätön ukkosen aikana havaittu salamankaltainen, hitaasti purkautuva sähköinen ilmiö. Pallosalama leijuu vapaasti ilmassa, kestää useita sekunteja ja liikkuu hitaasti valaisten suunnilleen kuten voimakas hehkulamppu. Se on kooltaan muutamasta senttimetristä metriin. Pallosalama voi hävitä paukahtaen tai myös äänettömästi, eikä se aiheuta merkittäviä tuhoja kuten varsinainen salama. Monet tutkijat pitävät kuitenkin pallosalamaa epäfysikaalisena kuvitelmana.
on tieteenala, joka tutkii maapallon ilmastollisia oloja ajalta ennen meteorologisilla mittalaitteilla tehtyjä havaintoja, aina miljoonia vuosia ajassa taaksepäin. Paleoklimatologiassa käytetään esimerkiksi jäätikkökairauksista, merenpohjan sedimenteistä ja puulustoista saatuja epäsuoria tietoja (proksidataa) ilmaston muutoksista.
(1898–1985). Meteorologi, Merentutkimuslaitoksen johtaja (1939–1947), Suomen Akatemian jäsen (1948–1968). Kansainvälisesti tunnetuin suomalainen meteorologian tutkija. Palmén oli 1940-luvulla keskeinen vaikuttaja Chicagon koulukunnassa, joka loi suihkuvirtauksen käsitteen. Geofysiikan Seura myöntää hänen kunniakseen hopeisen Palmén-mitalin ansioituneille geofyysikoille. Ilmatieteen laitoksen toimitalon Dynamicumin osoite on Erik Palménin aukio 1.
on SI-järjestelmän mukainen paineyksikkö, jonka symboli on Pa. 1 Pa = 1 newton/m². Meteorologiassa käytettiin aiemmin yksikköä millibaari (mb), mutta nykyään säätiedotuksissa käytetään hehtopascalia (hPa; 1 hPa = 100 Pa), joka on samansuuruinen kuin millibaari. Normaali-ilmakehän paine on noin 1013 mb = 1013 hPa.
Blaise Pascal (1623–1662) oli ranskalainen filosofi, matemaatikko ja fyysikko, joka tutki mm. ilmanpainetta.
eli latentti lämpö tarkoittaa vesihöyryyn sitoutunutta lämpöenergiaa, joka vapautuu ilmakehään vesihöyryn tiivistyessä esimerkiksi pilviksi ja sateeksi. Sillä on tärkeä merkitys matalapainesysteemien kehityksessä - Latent heat
On pisaroiksi tiivistynyttä tai jääkiteiksi härmistynyttä vesihöyryä. Maanpinnalta kohoava ilma jäähtyy noin 1 °C verran sataa metriä kohden. Kun nousussa lämpötila saavuttaa kastepisteen, vesihöyry alkaa tiivistyä pisaroiksi ja syntyy (vesi)pilvi. Jääpilvi syntyy, kun ilmakehän vesihöyry härmistyy tiivistymisytimen ympärille. Kiteet kasvavat kokoa vesihöyryn vaikutuksesta, jolloin niistä voi muodostua suurempia lumikiteitä ja lopulta alas satavia lumihiutaleita.
ovat maapallon ilmakehän yleiseen tuulijärjestelmään kuuluvia pysyväistuulia, kuten pasaatit ja länsituulet.
on aurinkokunnan planeettoja tutkiva tieteenala.
on ionisoitunutta kaasua. Se koostuu positiivisista ioneista ja negatiivisista elektroneista. Plasma on kokonaisuudessaan sähköisesti neutraali mutta johtaa hyvin sähköä. Sähkö- ja magneettikenttä vaikuttavat sen liikkeisiin. Maapallon lähiavaruudessa aurinkotuuli on plasmaa.
muodostuu vyöhykkeelle, jossa kylmä, polaarinen ilmamassa kohtaa keskileveysasteiden lämpimän, merellisen ilmamassan. Alueelle muodostuu matalapaineita säärintamineen.
on sateeton säätila, joka voi olla selkeä tai pilvinen. Poudaksi lasketaan myös päivä, jonka sademäärä on hyvin vähäinen, alle 0,3 mm.
on ihmisen toiminnasta johtuva aineen tai energian ei-toivottu siirtymä lähteestä ympäristöön. Tunnetuimpia päästölajeja ovat teollisuuden ja liikenteen aiheuttamat kasvihuonekaasut.
on aika, jonka kuluessa radioaktiivisen aineen määrä vähenee puoleen radioaktiivisen hajoamisen seurauksena. Tällöin puolet aineesta on muuttunut muuksi aineeksi. Jokaisella radioaktiivisella aineella on sille ominainen puoliintumisaika. Esimerkiksi radonkaasun puoliintumisaika on noin 4 päivää, mutta uraani-235:n puoliintuminen kestää satoja miljoonia vuosia.
on tietyn aineen määrä sekoittuneena ilmaan, veteen tai maahan. Aine voi olla kaasumainen, nestemäinen tai kiinteä. Määrä ilmaistaan yleensä suhteellisina osuuksina paino- tai tilavuusyksikköä kohden esimerkiksi prosentteina (%), promilleina (‰) tai miljoonasosina (ppm). Se voidaan ilmoittaa myös paino-yksiköissä, esimerkiksi mg/l. Suurten aerosolihiukkasten osalta voidaan usein antaa hiukkasten lukumäärä tilavuusyksikössä.
on esimerkiksi jäätiköistä, merenpohjan kerrostumista tai puun vuosilustoista mitattuja suureita, joiden avulla voidaan epäsuorasti selvittää maapallon ilmastollista historiaa (paleoklimatologia) jopa miljoonia vuosia ajassa taaksepäin. Sana proksi tulee latinakielen sanasta proximus, joka tarkoittaa lähellä olemista. Niinpä esimerkiksi puiden vuosilustot eivät suoraan anna lämpötiloja mutta ovat niihin läheisesti verrannollisia.
voi viitata trombiin tai tornadoon, jotka tarkoittavat pienialaista, nopeasti pyörivää ilmapilaria. Toisaalta pyörremyrskyllä voidaan tarkoittaa laaja-alaista myrskyä, kuten hurrikaania tai taifuunia, jotka ovat trooppisia hirmumyrskyjä.
syntyy molemmille puolille päiväntasaajaa, kun säännölliset planetaariset tuulet puhaltavat hepoasteilla vallitsevilta korkeapainevyöhykkeiltä kohti päiväntasaajaa. Pohjoisella pallonpuoliskolla tuulen suunta on Coriolisvoiman vaikutuksesta koillinen (koillispasaati), ja eteläisellä pallonpuoliskolla se on kaakko (kaakkoispasaati).
ilmoittaa liuoksen happamuusasteen. Se mittaa aktiivisten vetyionien määrää. Kun pH-luku laskee yhden yksikön verran, happamuus kasvaa kymmenkertaiseksi. Neutraalin liuoksen pH-arvo on 7. Sitä suuremmat arvot liittyvät emäksiin (esim. lipeä eli natriumhydroksidi) ja pienemmät happoihin (esim. suolahappo).
on hetkellinen tuuli, jonka nopeus ylittää tuulen nopeuden 10 minuutin keskiarvon.
kts.NAO - North-Atlantic Oscillation
oli ilmastollisesti kylmä kausi, joka ajoittui suunnilleen vuosiin 1450–1850. Tuona aikana ainakin Euroopassa oli useita kylmiä kausia, jolloin keskilämpötila oli 2–3 °C tavanomaista alempi. Pikku jääkausi oli kylmin kausi sitten jääkauden päättymisen (Suomessa noin 10 000 vuotta sitten). Erityisen kylmää oli 1600-luvun viimeisellä kymmenluvulla, jolloin muun muassa Suomessa koettiin tuhoisia katokausia. Pikku jääkauden aikaan muuallakin maailmassa oli pitkiä kylmiä jaksoja, mutta ne eivät aina olleet samanaikaisia, vaan ilmastolliset olosuhteet vaihtelivat suuresti eri puolilla maapalloa. Pikku jääkausi ei siis ollut yhtenäinen, koko maapallon kattava "jääkausi".
tai napapyörre on napa-alueiden ylle 10–80 kilometrin korkeuteen talvisaikaan syntyvä, napoja kiertävä, koko napaseutualueen kattava tuulijärjestelmä. Sen reunat ulottuvat suunnilleen leveyspiirille 60. Napapyörrettä kiertävät rajut tuulet, joiden nopeus voi olla jopa 100 m/s. Polaaripyörteen voimakkuus vaihtelee, ja sen muutokset voivat vaikuttaa suuresti säähän: esimerkiksi pohjoisen polaaripyörteen heikkeneminen lisää hyvin kylmän talvisään todennäköisyyttä Pohjois-Euraasiassa.
Polaaripyörteellä on lisäksi suuri vaikutus napaseutujen otsonikadon muodostumiseen, koska napapyörteen sisällä olevassa hyvin kylmässä ilmassa otsonia tuhoavat kemialliset reaktiot toimivat tehokkaimmin. Pohjoisen napa-alueen polaaripyörre ei ole yhtä pysyvä kuin eteläisen pallonpuoliskon pyörre, minkä vuoksi otsonikato on eteläisellä pallonpuoliskolla voimakkaampaa kuin pohjoisella pallonpuoliskolla.
(merellä tai järvellä) Etäisyys rantaan havaintopaikalta tuulen tulosuunnassa, eli matka, jonka tuuli on saanut vapaasti kasvattaa aallokkoa.
Pikkuruisista valkoisista, varjottomista palleroista muodostuva yläpilvikerros yli 5 kilometrin korkeudessa, ”taivas rastaanrinnalla”. Pallerot ovat usein järjestyneet jonoihin tai ryhmiin. Palleroiden näennäinen koko on enintään yksi aste (pikkusormen leveys ojennetun käsivarren päässä).
on kovaksi ja tiiviiksi polkeutunut lumikerros, jollainen tyypillisesti muodostuu jalankulkuväylille ja autoteille, jos niitä ei aurata lumisateen jälkeen. Autotiellä polanne viittaa useimmiten renkaanurien väliin ja ympärille syntyvään kovettuneeseen lumi- tai jääharjanteeseen.
viittaa siihen, kuinka kylmältä pakkasilma tuntuu ihmisen iholla. Pakkasella paljaalta iholta häviää lämpöä sitä nopeammin, mitä kovempi tuuli vallitsee. Voimakas tuuli saakin pakkasen tuntumaan useita asteita kylmemmältä kuin lämpömittari näyttää. Myös ilmankosteus vaikuttaa pakkasen purevuuteen.
on pitoisuusmitta, tilavuuden miljoonasosa (parts per million). Sitä käytetään hyvin pienten pitoisuuksien mittana; ppm on prosentin kymmenestuhannesosa. Esimerkiksi maapallon ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on jonkin verran yli 400 ppm.
esiintyvät talvella polaarialueiden stratosfäärissä 15–25 km korkeudella. Polaaristratosfääripilvet voidaan jakaa kahteen tyyppiin vesihöyryn härmistymislämpötilan mukaan. Härmistymislämpötilaa (noin –85 °C) kylmemmissä olosuhteissa esiintyy jääkidepilviä eli helmiäispilviä, jotka ovat pastellinsävyisiä. Lähes värittömiä polaaristratosfääripilviä voi esiintyä vielä jopa 7 °C härmistymislämpötilaa lämpimämmissä olosuhteissa.
Kun stratosfäärin lämpötila on –78 °C ... –85 °C, polaaristratosfääripilvien pilvipartikkelit voivat olla nestemäisiä (typpihappo, vesi ja rikkihappo) tai kiteisiä (typpihappo ja vesi). Nämä pilvet näkyvät vaalean tai keltaisen utumaisena ja ovat huomattavasti vaikeammin havaittavissa kuin värikkäät helmiäispilvet. Polaaristratosfääripilvet voi joskus sekoittaa myös harsopilveen. Ero troposfäärissä esiintyvien harsopilvien ja polaaristratosfääripilvien välillä on se, että polaaristratosfääripilvet näkyvät myös auringonlaskun jälkeen, koska ne ovat korkeammalla ilmakehässä.
Polaaristratosfääripilvet lisäävät otsonikatoa sekä vapauttamalla klooria että poistamalla typpihappoa ilmakehästä. Vapautunut kloori tuhoaa tehokkaasti otsonia. Tilanteessa, jossa ei ole polaaristratosfääripilviä, typpihappo voi reagoida kloorin kanssa, jolloin otsonikato pysähtyy.
on yksinkertaisin mahdollinen sääennuste: ennustetaan sään jatkuvan samanlaisena kuin ennusteen tekohetkellä.
on Pohjois-Atlantin merivirtajärjestelmä, jossa lämmintä merivettä virtaa pohjoiseen ja kylmää etelään. Yksi merkittävimmistä osista Pohjois-Atlantin kiertoliikettä on Golfvirta ja sen jatke Pohjois-Atlantin virta, joka tuo lämmintä merivettä Atlantin trooppisista osista Jäämerelle ja lämmittää siten myös mm. Pohjois-Eurooppaa.
on vuonna 2015 solmittu kansainvälinen, oikeudellisesti sitova sopimus ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Sopimuksen päätavoitteeksi asetettiin maapallon lämpenemisen pysäyttäminen selvästi alle kahteen celsiusasteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna ja pyrkiminen toimiin, joilla lämpeneminen rajattaisiin alle 1,5 asteeseen. Sopimuksella pyrittiin vähentämään kasvihuonekaasujen päästöjä sekä toisaalta parantamaan sopeutumista ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Pariisin sopimukseen liittyi lähes 200 maata.
