Ilmakehä-ABC -hakusanoja selityksineen
Ilmakehä-ABC sisältää hakusanoja selityksineen Ilmatieteen laitoksen tutkimusaloilta eli meteorologiasta, klimatologiasta, ilmanlaadusta, avaruustutkimuksesta, geofysiikasta ja merentutkimuksesta.
Sanastoa on päivitetty viimeksi 17.10.2025. Hakusanoja on 419 kpl. Uusin sana on "Keijusalama".
Hakusanat
Hakusanoja löytyi 12
on negatiivisen sähkövarauksen omaava alkeishiukkanen (e-). Maapallolla vapaita elektroneja on runsaimmin ionosfäärissä noin 60 km korkeudelta ylöspäin. Siellä Auringon lyhytaaltosäteilyn energia irroittaa ilman kaasujen molekyylien ja atomien elektroneja. Aurinkotuulen mukana elektroneja kulkeutuu maapallon lähiavaruuteen.
Pyhimyksen mukaan nimetty koronapurkaus laivan mastossa ukkospilven alla. Tunnetaan myös nimellä virvatuli.
on salama, joka nähdään niin kaukana (yli 15 km), että jyrinää ei kuulla. Nähdään tavallisimmin elokuussa, jolloin öiseen aikaan on riittävän pimeää kaukaisen salamoinnin havaitsemiseen. Ilmiöstä käytetään myös nimitystä kalevantuli.
eli deklinaatio on magneettisen pohjoissuunnan (kompassisuunta) ja todellisen pohjoissuunnan välinen kulma. Vuonna 2025 eranto on Suomessa 7–15° itään, ja se kasvaa noin 0,2 astetta vuosittain. Ilmatieteen laitoksen ylläpitämästä erantotietokannasta saadaan erantolukema maastokarttoihin ja merikortteihin.
on Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus, jonka keskuspaikka on Readingissä (UK). Järjestöön kuuluu 22 jäsenmaata (Suomi mukaan lukien) ja 12 liitännäisjäsentä. Sen tehtävänä on kehittää ja tuottaa maailmanlaajuisia numeerisia sääennusteita, jotka ovat jäsenmaiden käytettävissä tarkempien paikallisten ennusteiden pohjaksi. Tehtäviin kuuluu myös tutkimus ja mallikehittely sekä aineistojen keruu ja tallennus ilma- ja meritieteen aloilla.
perustettiin 1975 kokoamaan eurooppalaiset resurssit yhden merkittävän avaruusohjelman taakse. ESA:lla on 17 jäsenvaltiota, Suomi mukaanluettuna (täysjäsen vuodesta 1995). ESAn pääkonttori on Pariisissa. ESA:lla on toimintaa myös Alankomaissa, Saksassa ja Italiassa sekä Guyanan avaruuskeskuksessa (Centre Spatial Guyanais, CSG) Ranskan Guyanassa. Lisäksi ESA:lla on joitakin maa-asemia ja muita toimipaikkoja. ESA:lla on ohjelmia kantorakettien, avaruustieteen, satelliitti-kaukokartoituksen, satelliittitietoliikenteen ja miehitettyjen avaruuslentojen alueilla. Lisäksi useilla alueilla on teknologiaohjelmia, joissa ei rakenneta avaruusaluksia vaan pyritään kehittämään niiden tarvitsemia laitteita. Tarkoituksena on, että jäsenmaiden teollinen kilpailukyky paranee ESA-yhteistyön myötä. ESAn yleinen tavoite on kehittää avaruusteknologiaa, ja pitää Eurooppa mukana poliittisesti ja taloudellisesti merkittävän tieteenalan kehityksen eturintamassa. Suomi osallistuu seuraaviin ESAn ohjelmiin: kaukokartoitus-, navigointi-, tietoliikenne-, teknologia- ja avaruustiedeohjelma.
Eteläisellä Tyynellä valtamerellä tapahtuva tuuliolojen ja merivirtojen muutos, joka johtaa Perun ja Ecuadorin rannikkovesien huomattavaan lämpenemiseen. El Niño tapahtuu epäsäännöllisesti, keskimäärin neljän vuoden välein, ja kestää tyypillisesti 12–18 kk. Lämpeneminen johtaa kaatosateisiin Etelä-Amerikan rannikolla ja heikkoon monsuuniin Intian alueelle. Se aiheuttaa vaikean kadon maanviljelyksessä. Vaikutus säähän ja ilmastoon on suurin tropiikissa, mutta sen vaikutukset koetaan myös laajemmin Maapallolla. El Niño aiheutuu trooppisen Tyynen valtameren meri-ilmakehäsysteemin värähtelystä, joka tunnetaan lyhennenimellä ENSO.
El Niño Southern Oscillation. Eteläisen Tyynen valtameren merivirtojen ja tuuliolojen epäsäännöllinen värähtely, joka vaikuttaa laajasti sääoloihin erityisesti tropiikissa Tyynen valtameren kummallakin laidalla. Etelä-Amerikkaan lämpöä tuova vaihe tunnetaan nimellä El Niño ja kylmä vaihe nimellä La Niña.
on sääasemalla virallisesti silloin, kun lumensyvyysmittari näyttää aamulla klo 8 (kesäaikana klo 9) syksyllä ensimmäisen kerran lumen syvyydeksi 1 cm.
on Euroopan sääsatelliittijärjestö, joka on hallitusten välinen organisaatio. Siihen kuuluu 30 eurooppalaista jäsenvaltiota (Suomi mukaan lukien). EUMETSATin tehtävänä on suunnitella ja ylläpitää operatiivisia sääsatelliittijärjestelmiä sekä hyödyntää niistä saatavia meteorologisia aineistoja päivittäiseen käyttöön ja ilmastotutkimuksen tarpeisiin. Tärkein satelliittihanke on Meteosat. Ensimmäinen EUMETSATin satelliitti laukaistiin vuonna 1977. Järjestön päämaja on Darmstadtissa Saksassa.
on sääennuste, joka painottaa energian tuotantoon ja kulutukseen vaikuttavia sääsuureita. Esimerkiksi kova pakkanen kasvattaa energian kulutusta, ja voimakas tuuli Suomen länsirannikolla lisää tuulivoiman tuotantoa. Energiasään sanotaankin olevan hyvä, jos tuulee voimakkaasti tai talvella on vuodenaikaan nähden lämmintä. Huono energiasää on silloin, kun tuuli on heikkoa ja on vuodenaikaan nähden tavanomaista kylmempää.
