Yksi- tai monisolukuuron yhteydessä syntyvät trombit

Yksi- tai monisolukuuron yhteydessä syntyvän trombin kehitystä edeltää maan pinnan läheisessä kerroksessa olevat heikot pyörteet usein jo ennen kuin pilviä on muodostunut. Heikkoja pyörteitä voi kehittyä tuulen kasaantumisvyöhykkeillä kuten esimerkiksi merituulirintamassa. Trombi kehittyy kun kuuro- tai ukkospilvi osuu kohdalle. Pilven voimakas nousuvirtaus voimistaa maanpinnan läheistä pyörrettä venyttämällä sitä pystysuunnassa samalla, kun sen halkaisija pienenee ja pyörimisnopeus kasvaa. Samalla se voi nopeasti saavuttaa trombin voimakkuuden ja muuttua silmin havaittavaksi. Trombi heikkenee ja lopulta kuolee, kun pilven laskuvirtausilma leviää pilven alla kallistaen ensin pyörrettä ja lopulta katkaisee pinnan läheisen osan yhteyden yllä olevaan pilveen.

Kaaviokuva yksi- tai monisolukuuron yhteydessä syntyvän trombin synnystä.

Supersolutrombit

Trombi voi myös kehittyä supersolu-ukkosen yhteydessä. Supersolutrombi voi syntyä, kun pilven takaosan laskuvirtauksen aiheuttama vaakasuuntainen pyörteisyys kallistuu pystysuuntaan ja voimistuu nousuvirtauksen kohdalla. Trombi on siten kytköksissä supersolun voimakkaaseen pyörivään nousuvirtaukseen, mesosykloniin. Supersoluissa yksittäiset nousuvirtaukset kestävät tyypillisesti pitempään ja ovat voimakkaampia kuin yksi- ja monisolukuuroissa. Siksi supersolutrombien elinikä voi olla tavanomaista pidempi ja pyörteen voimakkuus tavanomaista suurempi.

Kaaviokuva supersolutrombin synnystä.

Pölypyörteet eli selkeän sään pyörretuulet

Tuulen pyörteitä voi syntyä maan tai veden pinnalle myös pilvettömällä säällä, jolloin niitä kutsutaan pölypyörteiksi. Pölypyörteen syntymekanismi on samankaltainen kuin yksi- tai monisoluisen ukkospilven yhteydessä syntyvän trombin. Maan pinnan läheisessä kerroksessa on aluksi heikkoja pyörteitä. Kun auringon säteily lämmittää maanpintaa, syntyy pystysuunnassa kulkeutumista, joka voi aiheuttaa pyörteen voimistumisen pölypyörteeksi.

Pölypyörteet ovat tyypillisesti lyhytikäisiä; vain joitakin sekunteja tai korkeintaan minuutteja. Pyörteen korkeus voi olla joitakin satoja metrejä, halkaisija muutamasta metristä noin 10 metriin. Pölypyörteet voivat nostaa mukaansa maasta irrallista ainesta kuten pölyä, heinää, tai kevyitä esineitä kuten esimerkiksi telttakatoksia.

Etusivu Ilmatieteen laitos

Suomen sää

Suomen sää

Paikallissää

Meteorologin sääkatsaus

Muualla verkkopalvelussa