 |
|
|
|
Sää ja ilmasto | Varoitukset ja turvallisuus | Tietoa varoituksista
Varoitusten tarkoitus on lisätä väestön turvallisuutta
Ilmatieteen laitos seuraa ympäri vuorokauden säätä Suomessa ja maailmalla. Tilanteen mukaan väestöä varoitetaan vaaraa tai uhkaa aiheuttavista ilmiöistä. Tietoja välitetään sääennusteiden yhteydessä mm. radion, television ja www-sivujen kautta.
Liukkaalla kelillä liukastumisriski on selvästi tavanomaista suurempi. Silloin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota jalkineiden valintaan. Kelissä voi olla suuria paikallisia vaihteluita mm. kunnossapidon erojen takia.
Jalankulkijoiden kelitiedotteet päivitetään talvikaudella kaksi kertaa vuorokaudessa, aamulla kello 6 ja iltapäivällä kello 15 mennessä. Tiedotteessa kerrotaan maakunnittain liukkauden syy ja mahdollisuuksien mukaan myös aika.
Ilmatieteen laitos aloitti valtakunnallisen jalankulkusään ennustamisen talvikaudella 2004-2005.
Talvikaudella jalankulkusäätietoa on saatavilla YLE:n teksti-tv:n sivulta 407.
Säätilanne vaikuttaa jään kertymiseen alusten rakenteisiin. Vaikuttavia tekijöitä ovat ilman ja meriveden lämpötila, tuulen nopeus, aallokko, suhteellinen kosteus sekä aluksen ominaisuudet. Jäätä voi kertyä meriveden roiskeista ja jäätävästä sateesta tai sumusta.
Ilman täytyy olla vähintään -2 astetta, jotta se saa aikaan suolaisessa merivedessä jäätäviä roiskeita. Meriveden pintalämpötilan pitää olla alle viisi astetta. Mitä voimakkaampi tuuli sitä korkeammat aallot ja roiskeita syntyy helpommin.
Hyvin kostea ilma pahentaa tilannetta. Samoin kostean ilman mukana sade tai sumu nopeuttavat jään kertymistä. Jos alus liikkuu myötätuuleen jäätäminen on huomattavasti hitaampaa kuin jos alus etenee vauhdilla vastatuuleen.
Jäätämisvaroitukset luetaan YLE:n Radio Suomen ja Radio Vegan merisäätiedotusten yhteydessä.
Autoilijoita talvikaudella, lokakuusta huhtikuuhun, palveleva liikennesää kertoo ajo-olosuhteista pääteillä maakunnittain seuraavan 24 tunnin aikana. Liikennesää päivitetään säätilanteen mukaan vähintään 4 kertaa vuorokaudessa.
Keliluokitus on kolmiportainen:
1. normaali
2. huono
3. erittäin huono (talvi-)keli.
Erittäin huonolla kelillä on odotettavissa esimerkiksi jäätävää sadetta, jonka aiheuttamaa liukkautta ei ehditä torjua, tai runsasta lumisadetta, jolloin teitä ei ehditä aurata riittävästi. Erittäin huonon kelin vallitessa onnettomuuksien mahdollisuus on suuri, ja silloin on hyvä tarkkaan harkita, lähteekö autolla liikkeelle lainkaan.
Huonon kelin aikaan onnettomuuksien mahdollisuus on tavanomaista korkeampi ja ajonopeutta tulisi alentaa. Ajoa haittaavat tällöin tyypillisesti lumisade tai liukkaat tienpinnat.
Normaali talvikelikään ei tarkoita kesäkeliä. Normaalin talvikelin vallitessa voi paikallisesti tai pääteiden ulkopuolella olla tavanomaista huonommat ajo-olosuhteet.
Liikennesää luetaan YLE:n säätiedotusten yhteydessä. Liikennesäätiedote laaditaan Ilmatieteen laitoksen ja Tiehallinnon yhteistyönä.
Tiehallinto Tiesää
Useimmiten ensimmäiset metsäpalovaroitukset annetaan toukokuun alkupuolella. Metsäpalovaroituskausi päättyy syyskuussa tai viimeistään lokakuun alussa.
Metsäpalovaroitukset annetaan käyttäen apuna indeksiä, joka saadaan laskettua maanpinnan ylimmän, noin 6 sentin paksuisen, kerroksen kosteusoloja kuvaavan mallin avulla. Mallin lähtötietoina käytetään mm. sademäärää ja ilman lämpötilaa.
Metsäpalovaroitus annetaan ja poistetaan pääsääntöisesti puolilta päivin. Varoituksen aluejakona käytetään maakuntia. Pohjois-Pohjanmaalla (lähinnä Kuusamon, Taivalkosken ja Pudasjärven osalta) ja Lapissa myös kuntajako on mahdollinen.
Ruohikkopalovaarasta varoitetaan tarvittaessa huhti - toukokuussa. Keväisin sulavan lumen alta paljastuva edellisen vuoden kuiva ruoho voi syttyä palamaan, vaikka puusto ei vielä helposti sytykään. Kasvukauden päästyä vauhtiin ruohikkopalovaarasta ei enää tiedoteta.
Varotoimet metsäpalovaroituksen aikana
Metsäpalovaroitusten aikana avotulen teko metsiin tai niiden läheisyyteen on kielletty.
Ruohikkopalovaaran ollessa voimassa tulee myös olla varovainen tulta käsiteltäessä. Nykyisen lainsäädännön mukaan esim. roskien poltosta ei tarvitse ennakkoon ilmoittaa viranomaisille. Poltto ei saa aiheuttaa haittaa tai vahinkoa naapureille.
Kuntien ympäristölautakunnat ovat antaneet kunnallisia määräyksiä ja ohjeita roskien poltosta. Metsänhoidolliseen kulottamiseen on aina pyydettävä lupa alueen pelastuslaitoksen päällystöpäivystäjältä.
Runsaita ja tulvimista aiheuttavia sateita esiintyy Suomessa lähinnä keväästä syksyyn. Kaikkein runsaimmat sateet ajoittuvat yleensä loppukesään, ja tuolloin sadetta voi kertyä paikoin jopa yli 100 mm vuorokaudessa. Runsaista ja pitkäkestoisista sekä rankoista ja lyhytkestoisista sateista voidaan varoittaa erikseen. Lyhytkestoiset sateet liittyvät kuitenkin nopeasti kehittyviin ukkospilviin, joita on hankalampi ennustaa kuin laaja-alaisia sadealueita. Sadevaroituksissa on käytössä kolme vaaratasoa.
- Varoitus pitkäkestoisesta runsaasta sateesta: vaaratasot 50, 70 ja 120 mm vuorokaudessa.
- Varoitus lyhytkestoisesta rankasta sateesta: vaaratasot 20, 30 ja 45 mm tunnissa.
Ilmatieteen laitos käyttää säätiedotuksissaan seuraavia tuulivaroituksia:
Tuulivaroitus merialueille
- hirmumyrskyvaroitus: tuulennopeuden 10 min. keskiarvo yli 32 m/s
- myrskyvaroitus: tuulennopeuden 10 min. keskiarvo 21 - 32 m/s
- kovan tuulen varoitus: tuulennopeuden 10 min. keskiarvo 14 - 20 m/s
- huomautus veneilijöille: tuulennopeuden 10 min. keskiarvo 11- 13 m/s tai esiintyy voimakkaita puuskia (vain kesäaikana 1.5. - 31.10.)
Merisäätiedotusten ennustusalueet
Tuulivaroitus maa-alueille
- tuulivaroitus sisävesille (1.5. - 31.10.): tuulennopeuden 10 min. keskiarvo vähintään 10 m/s tai tuuli on puuskaista
- tuulivaroitus maa-alueille: varoituksessa on kolme eri vaaratasoa. Varoitus annetaan, kun tuuli on puuskissa laaja-alaisesti yli 20, 25 tai 30 m/s.
- raju ukonilma: varoituksessa on kolme eri vaaratasoa. Varoitus annetaan, kun tuuli on ukkospuuskissa yli 15, 25 tai 30 m/s.
Sääennusteiden ja varoitusten aluejako
Ilmatieteen laitos laatii tiedotteen tai varoituksen, joka luetaan YLE Radio Suomen säätiedotusten yhteydessä, jos otsonin määrä alailmakehässä ylittää EU-direktiivin mukaiset rajat.
- Tiedotuskynnys on 180 mikrogrammaa/kuutiometri.
- Varoituskynnys on 240 mikrogrammaa/kuutiometri. On epätodennäköistä, että varoituskynnystä ylitetään Suomessa.
Otsonin haittavaikutukset
Ilmatieteen laitoksen UVI-palvelu tarjoaa tietoa siitä, milloin ja missä auringolta on syytä suojautua. Suomessa UV-indeksin arvot vaihtelevat vuodenajoittain huomattavasti. Suomesta on lisäksi saatavissa UVI-havaintoja Ilmatieteen laitoksen mittausasemilta Utöstä, Helsingistä, Jokioisista, Jyväskylästä, Sotkamosta ja Sodankylästä. Havaintokäyrä on pilvisyyden takia useimmiten ennustekäyrän alapuolella.
fmi.fi/UVI
Kesäkaudella UVI-tietoa on saatavilla YLE:n teksti-tv:n sivulta 407.
Muut sääturvallisuuteen liittyvät palvelut
Ajelehtimismalleilla voidaan ennustaa esim. öljyn leviämistä onnettomuuden yhteydessä tai selvittää mistä öljypäästö on peräisin. Mallien avulla voidaan myös paikantaa merialueilla kadonneita henkilöitä.
Ajelehtimislaskelmia vesialueille kehitetään yhdessä Suomen ympäristökeskuksen ja Rajavartiolaitoksen kanssa. Ilmatieteen laitos tekee ajelehtimislaskelmia pyydettäessä.
Meteorologi valvoo säätä ilmanlaadun kannalta ympäri vuorokauden ja lähettää tarvittaessa varoituksia ympäristöviranomaisille.
Tyypillisesti ilmanlaatu huononee inversiotilanteessa. Inversiossa maanpinnan läheinen ilma on päässyt kylmenemään selvästi ylempänä olevaan ilmeen nähden. Ylempänä oleva ilma muodostaa "katon", joka estää saasteiden sekoittumisen. Vahvimmat inversiot muodostuvat öisin talvella ja alkukeväällä tuulen ollessa heikkoa. Keväällä katupöly heikentää ilmanlaatua yleisesti kaupungeissa ja taajamissa.
www.ilmanlaatu.fi Valtakunnallinen ilmanlaatuportaali
Tausta-alueiden ilmanlaatu
Pahimmat ilmanlaadun tilanteet
Ilmatieteen laitoksen meteorologi voi kemikaalionnettomuuksissa laskea vaarallisten aineiden leviämistä ilmakehässä Escape ja Buo-FMI-malleilla pelastusviranomaisia varten. Vaarallisia aineita voi ilmakehään päästä mm. kuljetusonnettomuuksissa, suoraan teollisuuslaitoksista tai suurten tulipalojen seurauksena.
Lumivyöryennusteita tehdään talvikaudella kuudelle tunturialueelle: Ruka, Luosto-Pyhä, Ylläs-Levi, Ounas-Pallas, Saariselkä ja Kilpisjärvi. Ennusteet tehdään Ilmatieteen laitoksen Rovaniemen yksikössä.
Lumivyöryjen todennäköisyyttä Pohjois-Suomen tunturialueilla on ennustettu Ilmatieteen laitoksen julkisessa verkkopalvelussa talvikaudesta 2004-2005 lähtien.
Palvelun kehittämiseksi Ilmatieteen laitos kerää edelleen tietoja Suomessa tapahtuneista lumivyöryistä. Omia havaintoja ja tietoja voi lähettää lumivyöryhavaintolomakkeella.
Lumivyöryennuste
Ilmatieteen laitos arvioi ja ennustaa ilmakehään joutuvien radioaktiivisten hiukkasten ja kaasujen leviämistä.
Hiukkasten leviämistä ennustetaan laitoksessa kehitetyn kaukokulkeutumis- ja annoslaskentamallin (SILAM) avulla. Päivystävä meteorologi laatii onnettomuustilanteissa sääkatsauksia mm. tuuliolojen muutoksista ja sadealueiden liikkeistä. Säteilyonnettomuuksien ja muiden vaarallisten luonnontapahtumien varalta laitoksella on jatkuva 24h meteorologipäivystys.
Toimintaa säteilyonnettomuustilanteissa johtaa Suomessa Säteilyturvakeskus, STUK. Muita viranomaisia ovat Sisäasiainministeriö, Puolustusvoimat ja Helsingin yliopiston Seismologian laitos.
STUK huolehtii ympäristömme radioaktiivisuuden jatkuvasta seurannasta mittausverkostonsa kautta. Ilmatieteen laitos osallistuu ilman radioaktiivisuuden seurantaan muutamien tutkimuskäyttöön tarkoitettujen mittausasemiensa kautta.
Aallonkorkeus Itämerellä
Meriveden korkeus
Ilmatieteen laitoksen lisäksi monet muutkin viranomaiset ja organisaatiot tuottavat kansalaisille hyödyllisiä, varoittavia palveluita.
Vesistöennusteet ja tulvavaroitukset Valtion ympäristöhallinto
Liikennesääpalvelu ja kelikamerat Tiehallinto
Siitepölytiedote Turun yliopiston Aerobiologian yksikkö
Säteilytilanne tänään Säteilyturvakeskus
Sivun alkuun Takaisin etusivulle
|
|
|
|