Tutkimusta kolmella toimialalla

Meteorologian ja meritieteen tutkimusohjelmassa tehdään meteorologista, ilmakehätieteellistä ja fysikaalista meritieteellistä perus- ja soveltavaa tutkimusta. Tutkimuskohteina ovat muun muassa eri aikaskaalojen ennustemallit, tutkimusaloihin liittyvät tieteelliset sovellukset ja kaukokartoitushavainnot sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset ja niihin sopeutuminen.
 
Ilmastontutkimusohjelmassa tehdään ilmastojärjestelmän eri osiin liittyvää perus- ja soveltavaa tutkimusta. Tutkimuksen kohteina on erityisesti mennyt, nykyinen ja tuleva ilmasto sekä ilmakehän koostumus ja sen vaikutukset ilmastonmuutokseen ja ilmanlaatuun. Osa ohjelman työntekijöistä työskentelee Kuopion toimipisteessä.
 
Avaruus- ja kaukokartoituskeskus vastaa polaarialueiden ja lähiavaruuden tutkimuksesta ja toimintaan liittyvästä teknologian kehittämisestä. Tutkimuksen kohteina ovat erityisesti arktinen tutkimus sekä kaukokartoitus, uudet havaintomenetelmät ja avaruus. Avaruus- ja kaukokartoituskeskukseen kuuluvat Arktinen avaruuskeskus ja Sodankylän toimipiste.

Tiedeuutiset

Vuosittain julkaisemme noin 350 kansainvälisesti ennakkotarkastettua julkaisua.

Tiedeuutisissa kerromme Ilmatieteen laitoksen tutkimuksista ja niiden tärkeimmistä tuloksista kansantajuisesti.

Vuoden 1982 Mauri-myrsky sai voimaa Debby-hurrikaanin jäänteistä

Vuoden 1982 Mauri-myrsky sai voimaa Debby-hurrikaanin jäänteistä

Tutkimus osoitti, että Mauri-myrskyn (1982) kovat tuulet voimistuivat Debby-hurrikaanin jäänteistä. Mauri-myrsky oli huonosti ennustettavissa. Kaikki tutkimuksessa tehdyt malliajot pystyivät ennustamaan Debbyn ja Maurin kehitystä vain kaksi vuorokautta etukäteen.

Pohjois-Suomessa 22. syyskuuta 1982 riehunut Mauri-myrsky on yksi maamme rajuimmista myrskyistä; se aiheutti miljoonien kuutiometrien metsätuhot ja vaati kaksi kuolonuhria. Mauri on myös tiettävästi Suomen ainoa myrsky, jonka on ajateltu olevan peräisin hurrikaanin rippeistä, mutta siitä huolimatta tapausta ei ole aiemmin tutkittu. Tapaustutkimuksessa selvitettiin, miten Mauri-myrsky ja sitä edeltänyt Debby-hurrikaani kehittyivät.

Debby muuntui hurrikaanista keskileveysasteiden matalapaineeksi Yhdysvaltojen itärannikolla ja matkasi heikentyen Atlantin yli itään. Irlannin yllä sen jäänteet kuitenkin alkoivat nopeasti voimistua, kun toinen laaja matalapaine lähestyi luoteesta ja antoi sille lisävoimaa. Debby-matalapaine jatkoi matkaa Ruotsin yli Pohjois-Suomeen yhä voimistuen.

"Vaikka toinen laaja matalapaine olisi mahdollisesti yksistäänkin aiheuttanut Lappiin kovia tuulia, rajusti voimistunut Debbyn jäänne nosti tuulet myrskyksi, joka aiheutti mittavia tuhoja", kertoo tutkija Terhi Laurila.

Tutkimustulokset osoittivat, että Mauri-myrsky oli erittäin huonosti ennustettavissa. Tämä johtui pitkälti siitä, että Debbyn jäänteet olivat mittasuhteiltaan pienet ja niiden kehittyminen myrskyksi vaati tietyn sijainnin suhteessa toiseen matalapaineeseen. Säämalli onnistui ennustamaan Debbyn jäänteiden rajun voimistumisen ja kulkeutumisen Suomeen vain kaksi vuorokautta ennen Maurin saapumista Lappiin.

Lisätietoja:

tutkija Terhi Laurila, Ilmatieteen laitos, terhi.laurila@fmi.fi, p. 050 4648812

Kirjallisuusviite: Laurila, T.K., V.A. Sinclair, and H. Gregow, 2020: The Extratropical Transition of Hurricane Debby (1982) and the Subsequent Development of an Intense Windstorm over Finland. Monthly Weather Review, 148, 377-401, https://doi.org/10.1175/MWR-D-19-0035.1


Lisää tiedeuutisia arkistossamme