Tutkimusta kolmella toimialalla

Meteorologian ja meritieteen tutkimusohjelmassa tehdään meteorologista, ilmakehätieteellistä ja fysikaalista meritieteellistä perus- ja soveltavaa tutkimusta. Tutkimuskohteina ovat muun muassa eri aikaskaalojen ennustemallit, tutkimusaloihin liittyvät tieteelliset sovellukset ja kaukokartoitushavainnot sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset ja niihin sopeutuminen.
 
Ilmastontutkimusohjelmassa tehdään ilmastojärjestelmän eri osiin liittyvää perus- ja soveltavaa tutkimusta. Tutkimuksen kohteina on erityisesti mennyt, nykyinen ja tuleva ilmasto sekä ilmakehän koostumus ja sen vaikutukset ilmastonmuutokseen ja ilmanlaatuun. Osa ohjelman työntekijöistä työskentelee Kuopion toimipisteessä.
 
Avaruus- ja kaukokartoituskeskus vastaa polaarialueiden ja lähiavaruuden tutkimuksesta ja toimintaan liittyvästä teknologian kehittämisestä. Tutkimuksen kohteina ovat erityisesti arktinen tutkimus sekä kaukokartoitus, uudet havaintomenetelmät ja avaruus. Avaruus- ja kaukokartoituskeskukseen kuuluvat Arktinen avaruuskeskus ja Sodankylän toimipiste.

Tiedeuutiset

Vuosittain julkaisemme noin 350 kansainvälisesti ennakkotarkastettua julkaisua.

Tiedeuutisissa kerromme Ilmatieteen laitoksen tutkimuksista ja niiden tärkeimmistä tuloksista kansantajuisesti.

Uutta tietoa pienhiukkasten optisista ominaisuuksista Etelä-Afrikassa

Uutta tietoa pienhiukkasten optisista ominaisuuksista Etelä-Afrikassa

Teollisuuden rikkipäästöt lisäävät pienhiukkasten heijastavuutta Etelä-Afrikassa, kun taas lisääntynyt lämmitys ja maastopalot tuottavat enemmän absorboivia pienhiukkasia.

Ilmatieteen laitos oli mukana eteläafrikkalaisen North-West Universityn johtamassa tutkimuksessa, jossa selvitettiin pienhiukkasten optisia ominaisuuksia Etelä-Afrikassa. Tutkimuksen perusteella teollisuuden pienhiukkaspäästöjen vähentämisellä olisi todennäköisesti ilmastoa lämmittävä vaikutus Johannesburgin ympäristössä. Toisaalta kotien lämmityksestä syntyvien päästöjen vähentämisellä voisi olla suotuisia vaikutuksia sekä ilmanlaadun että ilmaston kannalta.

Ilmakehässä pienhiukkaset sekä heijastavat että absorboivat auringon säteilyä ja vaikuttavat siten maapallon säteilypakotteeseen ja ilmastoon. Onko tämä vaikutus lämmittävä vai viilentävä riippuu sironnan ja absorption suhteesta, jota kuvaa hiukkasen kokonaisheijastavuus (engl. single scattering albedo, SSA), sekä maanpinnan albedosta.

Esimerkiksi teollisuuden rikkipäästöistä muodostuvan sulfaattiaerosolin SSA on korkea ja sillä on yleensä viilentävä vaikutus ilmakehään. Sen sijaan nokihiukkasten SSA on matala ja niillä on järjestään lämmittävä vaikutus.

Kuuden vuoden aikasarjaan perustuvassa mittauksessa havaittiin, että mittausasemalla noin 100 km Johannesburgista länteen pienhiukkasten SSA on merkittävästi alhaisempi talven ja varhaisen kevään aikana kesään verrattuna. Tätä muutosta selittää lähinnä absorboivien pienhiukkasten määrän kasvu, joka on seurausta lisääntyneestä lämmityksestä ja vuosittain toistuvista maastopaloista. Teollisista lähteistä peräisin olevien, runsaasti sulfaattia sisältävien pienhiukkasten SSA oli selvästi korkeampi verrattuna pienhiukkasiin, jotka olivat peräisin pääosin luonnollisista lähteistä.

Lisätietoja:

erikoistutkija Ville Vakkari, Ilmatieteen laitos, p. 050 4076133, ville.vakkari@fmi.fi

Venter, M., Beukes, J. P., van Zyl, P. G., Vakkari, V., Virkkula, A., Josipovic, M., Kulmala, M. and Laakso, L.: Six-year observations of aerosol optical properties at a southern African grassland savannah site, Atmos. Environ., 230, 117477, doi:10.1016/j.atmosenv.2020.117477, 2020.

https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S1352231020302144


Lisää tiedeuutisia arkistossamme