Tutkimusta kolmella toimialalla

Meteorologian ja meritieteen tutkimusohjelmassa tehdään meteorologista, ilmakehätieteellistä ja fysikaalista meritieteellistä perus- ja soveltavaa tutkimusta. Tutkimuskohteina ovat muun muassa eri aikaskaalojen ennustemallit, tutkimusaloihin liittyvät tieteelliset sovellukset ja kaukokartoitushavainnot sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset ja niihin sopeutuminen.
 
Ilmastontutkimusohjelmassa tehdään ilmastojärjestelmän eri osiin liittyvää perus- ja soveltavaa tutkimusta. Tutkimuksen kohteina on erityisesti mennyt, nykyinen ja tuleva ilmasto sekä ilmakehän koostumus ja sen vaikutukset ilmastonmuutokseen ja ilmanlaatuun. Osa ohjelman työntekijöistä työskentelee Kuopion toimipisteessä.
 
Avaruus- ja kaukokartoituskeskus vastaa polaarialueiden ja lähiavaruuden tutkimuksesta ja toimintaan liittyvästä teknologian kehittämisestä. Tutkimuksen kohteina ovat erityisesti arktinen tutkimus sekä kaukokartoitus, uudet havaintomenetelmät ja avaruus. Avaruus- ja kaukokartoituskeskukseen kuuluvat Arktinen avaruuskeskus ja Sodankylän toimipiste.

Tiedeuutiset

Vuosittain julkaisemme noin 350 kansainvälisesti ennakkotarkastettua julkaisua.

Tiedeuutisissa kerromme Ilmatieteen laitoksen tutkimuksista ja niiden tärkeimmistä tuloksista kansantajuisesti.

Paikallisilmaston suuri vaihtelu hidastaa pohjoisten metsälintulajien vähenemistä ilmaston lämmetessä

Paikallisilmaston suuri vaihtelu hidastaa pohjoisten metsälintulajien vähenemistä ilmaston lämmetessä

Suojelualueilla tehdyn tutkimuksen mukaan topografisen korkeuserojen vaihtelun synnyttämät paikallisilmastolliset olosuhteet puskuroivat pohjoisten lajien vähenemistä, kun ilmasto lämpenee.

Pohjoiset metsälintulajit ovat taantuneet ilmaston lämpenemisen seurauksena. Tutkimuksessa niiden tiheydet olivat suurimmat paikallisilmastoltaan vaihtelevilla suojelualueilla, missä nämä lajit myös vähenivät vähemmän kuin tasamaiden suojelualueilla.

Topografisen vaihtelun seurauksena paikallisilmasto voi vaihdella suuresti riippuen esimerkiksi rinteiden avautumissuunnasta, kuten pohjois- ja etelärinteillä, tai korkeuserojen vuoksi. Tutkimuksessa verrattiin 17 pohjoisen metsälintulajin tiheyksiä 129 suojelualueella vuosina 1981–1999 ja 2000–2017. Suojelualueet sijaitsivat keskisessä Suomessa ja Pohjois-Suomen eteläosassa.

Tutkituista lajeista runsaimmat olivat järripeippo, urpiainen ja pohjansirkku. Muita lajeja tarkastelussa olivat mm. pohjantikka, kuukkeli ja kirjosiipikäpylintu. Tutkimuksen mukaan pohjoisten metsälintujen kokonaistiheys väheni kahden tutkimusjakson välillä noin 38 prosenttia.

Suojelualueiden välisessä vertailussa pohjoisten metsälajien tiheys oli korkein paikallisilmastoltaan vaihtelevimmilla alueilla. Tutkimusjaksojen välillä metsälajit vähenivät kaikkein vähiten juuri paikallisilmastoltaan ja topografialtaan vaihtelevimmilla alueilla.

Analyyseissä käytettiin paikallisilmaston vaihtelun indikaattorina huhtikuun-kesäkuun keskilämpötilojen keskihajontaa kullakin suojelualueella. Huhtikuu-kesäkuu on keskeinen sekä muuttolintujen saapumisen että lintujen pesinnän kannalta.

Lue lisää SYKEn tiedotteesta.

Järripeippo pesii koko Suomessa, mutta kanta on vahvin pohjoisessa. Kuva Jorma Tenovuo.
 

Lisätietoja:

johtava tutkija Raimo Virkkala, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 747, etunimi.sukunimi @ymparisto.fi

tutkimusprofessori (tenure track) Juha Aalto, Ilmatieteen laitos, p. 050 409 0963, ilmastoaineistot, etunimi.sukunimi@fmi.fi

suojelubiologi Ari Rajasärkkä, Metsähallitus, Luontopalvelut, p. 0400 867 829, lintulaskennat, etunimi.sukunimi@metsa.fi

Tutkimus on julkaistu tieteellisessä sarjassa Diversity: Can Topographic Variation in Climate Buffer against Climate Change-Induced Population Declines in Northern Forest Birds? https://www.mdpi.com/1424-2818/12/2/56

Tutkimus tehtiin yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE), Ilmatieteen laitoksen, Metsähallituksen Luontopalveluiden sekä Helsingin yliopiston tutkijoiden kanssa. Tutkimus on osa ympäristöministeriön rahoittamaa "Suojelualueverkosto muuttuvassa ilmastossa -hanketta (SUMI)" sekä Strategisen Tutkimuksen Neuvoston rahoittamaa IBC-Carbon-hanketta.


Lisää tiedeuutisia arkistossamme