Tiedote 29.3.2001

Tiedote - Rikkidioksidipitoisuudet laskivat Suomessa viime vuonna

Ilmatieteen laitos seuraa ilman rikkidioksidipitoisuutta tausta-asemilla eri puolilla Suomea. Rikkidioksidipitoisuus oli vuonna 2000 selvästi alempi kuin mitä se oli ollut 1990-luvun loppupuoliskolla. Korkeimmat rikkidioksidipitoisuudet esiintyivät vuonna 2000 Itä-Lapin Raja-Joosepin asemalla.

Tausta-asemat sijaitsevat mahdollisimman kaukana päästölähteistä, niin että ne kukin edustavat laajaa aluetta. Monet säätekijät vaikuttavat taustailman rikkidioksidipitoisuuteen rikkipäästöjen lisäksi, minkä vuoksi pitoisuus vaihtelee voimakkaasti sekä vuodesta toiseen että vuodenajan mukaan. Vuoden 2000 poikkeuksellisen lämmin sää Suomessa, ja varsinkin lauha talvi, vähensi rakennusten lämmitystarvetta. Tällöin kotimaan rikkipäästöt vähenivät, mikä edesauttoi rikkidioksidipitoisuuden pysymistä alhaisena. Kesällä pitoisuudet ovat yleensäkin pieniä.

Laajoille maa- ja metsätalousalueille on annettu ohjearvo, jota rikkidioksidipitoisuus ei saa ylittää. Näin pyritään ehkäisemään kasvillisuudelle aiheutuvia haittavaikutuksia. Vuoden 2000 rikkidioksidin vuosikeskiarvot tausta-asemilla eivät ylittäneet tätä ohjearvoa. Korkeinkin vuosipitoisuuksista, Raja-Joosepissa, itäisessä Lapissa mitattu, oli alle 10% ohjearvosta.

Rikkidioksidin tuntipitoisuudet Raja-Joosepissa vuonna 2000.

Muutaman kerran vuodessa havaitaan tausta-asemilla rikkidioksidin episodeja, jolloin pitoisuudet nousevat muutamaksi päiväksi keskimääräistä paljon korkeammalle. Nämä johtuvat yleensä rikkipäästöjen kaukokulkeutumisesta Suomen rajojen ulkopuolelta. Maaliskuun alkupäivinä vuonna 2000 havaittiin Lapissa ja Koillismaalla korkeita pitoisuuksia, kun useita matalapaineita kulki Suomen yli. Myös Ähtärissä mitattiin tavanomaista korkeampia pitoisuuksia tämän episodin aikana.

Kuolan alueelta ilmamassojen mukana kulkeutunut rikkidioksidi nosti ensin pitoisuuksia Pallaksella ja Raja-Joosepissa. Maaliskuun 2. päivänä Raja-Joosepissa havaittiin vuoden korkein tausta-asemien tuntipitoisuus (118 µg/m3 rikkidioksidia) ja vuorokausipitoisuus (44 µg/m3). Maaliskuun kuukausipitoisuus (3,5 µg/m3) oli siellä myös vuoden korkein.

Koillismaan osalta tilanne alkoi kehittyä maaliskuun 3. päivänä, jolloin Etelä-Skandinaviassa oleva matalapaine syveni ja liikkui koilliseen. Myös Kuusamon Oulangalla mitattiin tämän episodin aikana aseman rikkidioksidin huippupitoisuudet. Oulangan suuriin pitoisuuksiin vaikuttivat kotimaisten päästöjen lisäksi matalapaineen aiheuttaman eteläisen ilmavirtauksen mukana kulkeutunut rikkidioksidi. Myöhemmin vielä kolmas voimakas matalapaine liikkui Norjan mereltä Suomen yli itään ja ilma virtasi edelleen etelästä korkeine rikkidioksidipitoisuuksineen.

Lisätietoja ilmanlaadun seurannasta.