Suomessa tehty ensimmäinen laaja kartoitus ilman elohopeapitoisuuksista
Kuva: Mika VesteniusElohopeapitoisuuksien kartoitus on tärkeää, sillä se on voimakas hermomyrkky, joka kertyy ravintoketjussa. "Tutkimuksen tarkoituksena olikin selvittää, millaisille ilman elohopeapitoisuuksille Suomen väestö altistuu jokapäiväisessä elämässään ja onko maassamme alueita, joilla väestö altistuu selvästi muita enemmän kyseiselle myrkylle", Ilmatieteen laitoksen tutkija Katriina Kyllönen toteaa.
Tutkimus koostui kahdesta osasta: vuoden mittaisesta kampanjasta Helsingin Isosaaressa, joka edustaa kaupunkitausta-aluetta, sekä kuukauden kampanjasta, jossa tehtiin jatkuvatoimisesti elohopeamittauksia liikkuvasta autosta käsin ympäri Suomen. Liikkuvia ilmanlaatumittauksia on aiemmin suoritettu Suomessa Nuuskija-autolla, mutta tämä oli maailmanlaajuisesti ensimmäinen kerta, kun elohopeaa mitattiin liikkuvassa laboratoriossa.
Korkeimpia elohopeapitoisuuksia mitattiin entisten kloorialkalitehtaiden lähistöllä sekä ammuntaharjoitusten aikana
Ilman elohopeapitoisuuksia kaupungeissa ja teollisuusalueilla on tutkittu Euroopassa aiemmin hyvin vähän. Suomessakaan vastaavia mittauksia ei ole juuri tehty. "Suomessa korkeimmat ilmapitoisuudet, 10–15 nanogrammaa kuutiometrissä, havaittiin Äetsässä ja Kuusankoskella kemianteollisuuden tehtaiden lähistöllä, jotka ovat aiemmin toimineet kloorialkalitehtaina sekä Riihimäellä jätteenkäsittelylaitoksen vieressä", Katriina Kyllönen kertoo. Myös Oulussa elohopeakennomenetelmää käyttävän kloorialkalitehtaan läheisyydessä mitattiin kohonneita pitoisuuksia. On huomattavaa, että kohonneita pitoisuuksia havaittiin yksittäisissä mittauspisteissä ja ne eivät edusta koko alueen pitoisuustasoa.
Yllättäen Isosaaren ilmatorjuntakonekivääriharjoitusten aikana ilman elohopeapitoisuudet nousivat jopa 2000 ng m-3 asti. Ilman elohopeapitoisuudelle ei ole asetettu raja-arvoa, mutta Euroopan Komission elohopeatyöryhmä on ehdottanut raja-arvoa 50 ng m-3. Ammuntojen aikana mitatut pitoisuudet ylittivät ehdotetun raja-arvon 40-kertaisesti. Kaupunki- ja teollisuusalueiden mittauksissa tämä taso ei ylittynyt kertaakaan. Sen sijaan valtaosa kampanjan aikana mitatuista arvoista oli alle elohopean globaalin tausta-arvon 1,7 ng m-3. Lähdealueanalyysin perusteella kohonneet pitoisuudet Helsingissä johtuvat pääosin Keski-Euroopan laajoilta teollisuusalueilta tulleista saastuneista ilmamassoista.
Elohopea on myrkyllinen ja pitkäikäinen saaste, jolla on haitallinen vaikutus ihmisten terveyteen, erityisesti lapsiin ja kehittyviin sikiöihin. Ihmiset altistuvat elohopealle pääasiallisesti syömällä kalaa, ja siksi monien maiden elintarviketurvallisuusvirastot ovat antaneet kuluttajille kalan syöntisuosituksia. Kaloihin elohopea päätyy lähinnä ilmakehästä. Maailmanlaajuisesti merkittävin ihmisperäinen elohopean päästölähde on hiilivoimalat.
Lisätietoja:
Tutkija Katriina Kyllönen, puh. 029 539 5461, katriina.kyllonen@fmi.fi
Viite: Kyllönen K, Paatero J, Aalto T, Hakola H. (2014) Nationwide survey of airborne mercury in Finland. Boreal Env. Res. 19 (suppl. B): 355–367.