Kiinteistöalalle suunnattu ilmanlaatupalvelu AeroZee valittiin Copernicus AtmosHackin voittajaksi

Satelliitit tuottavat paljon tietoa ilmakehän saasteista ja ilmanlaadusta, mutta tietoa voitaisiin hyödyntää nykyistä laajemmin. Satelliittien tuottamasta ilmanlaatudatasta etsittiin uusia sovelluksia Ilmatieteen laitoksella 16.-18.11. järjestetyssä Copernicus AtmosHack -kilpailussa. Parhaaksi projekti-ideaksi valittiin AeroZee, jonka tavoitteena on tarjota ilmanlaatutietoa muun muassa kiinteistöjen myyjille ja välittäjille.

Kuva: Nina Kukkurainen

AtmosHack-tapahtumaan oli valittu kymmenien projektiehdotusten joukosta 12 finalistia, joita tiimit kehittivät viikonlopun aikana eteenpäin mentoreiden tuella. Hackathoniin osallistui noin 80 kilpailijaa useista eri maista. Kilpailijoiden joukossa oli mm. eri alojen opiskelijoita, startup-yrittäjiä, tutkijoita ja digiasiantuntijoita.

Osallistujat saivat käyttöönsä EU:n Copernicus-ohjelman tuottaman datan, joka sisältää mm. Copernicus- ja EUMETSAT-satelliittien havaintoja, maasta käsin kerättyä ilmanlaatutietoa sekä ilmanlaatuanalyysejä ja ennusteita.

Tuloksena uudenlaisia käytännön sovelluksia

Pääpalkinnon voittaneessa AeroZee-sovelluksessa hyödynnetään monipuolisesti erityyppistä ilmanlaatudataa ja kilpailun tuomaristo arvioi sen liiketoimintapotentiaalin hyväksi. Sovelluksen takana on turkulainen kehittäjätiimi.

Toiseksi kilpailussa sijoittui Airgotchi-mobiilipeli, jonka ideana on kannustaa käyttäjiä ympäristöystävällisiin valintoihin pelillistämisen keinoin. Kolmannen palkinnon sai Air of Inspiration -sovellus, joka kertoo käyttäjälleen, kuinka paljon ilmansaasteita tämä on hengittänyt.

EU:n Copernicus-ohjelman rahoittama AtmosHack järjestettiin yhteistyössä Euroopan satelliittijärjestö EUMETSATin, ilmakehän seurantapalvelu CAMSin, Ilmatieteen laitoksen, Helsingin yliopiston ja Ultrahack-yhteisön kanssa. Tapahtuman sponsorina toimi Vaisala.

AtmosHackin tuomareina toimivat Johannes Flemming CAMSista, Mark Higgins EUMETSATista ja Johanna Tamminen Ilmatieteen laitokselta.

"Tutkijana oli todella antoisaa nähdä, kuinka monenlaisista näkökulmista ilmanlaatudataa voidaan lähestyä. Hackathon oli hyvä tilaisuus aivan uudenlaisten sovellusten löytämiseen", sanoo tutkimusprofessori Johanna Tamminen.

Tapahtuma järjestettiin Ilmatieteen laitoksella koko viikonlopun kestäneenä tapahtumana perjantai-illasta sunnuntai-iltaan. AtmosHackin pääkoordinaattorina Ilmatieteen laitoksella toimi ryhmäpäällikkö Hannakaisa Lindqvist.

"Oli hienoa seurata tiimien omistautumista projekteilleen ja kannustavaa yhteishenkeä, joka kantoi läpi koko tapahtuman myös meidän järjestäjien keskuudessa. Mentorien ja tiimien työskentely oli mallina siitä, miten tiede ja tutkimus voi olla lähtökohtana hyvin monenlaisille sovelluksille", sanoo Lindqvist.

Palkintona sparrausta, rahaa ja näkyvyyttä

AtmosHackin voittajat saivat 3000 euron rahapalkinnon lisäksi pääsyn Copernicus Accelerator -kehitysohjelmaan, jonka arvo on 15 000 euroa. Voittajatiimin projektin edistymistä voi jatkossa seurata mm. videopäiväkirjan välityksellä sosiaalisessa mediassa.

Lisätietoja

Tutkimusprofessori Johanna Tamminen, Ilmatieteen laitos, puh. 040 737 8733, johanna.tamminen@fmi.fi

Ryhmäpäällikkö Hannakaisa Lindqvist, Ilmatieteen laitos, puh. 040 725 5651, hannakaisa.lindqvist@fmi.fi

Copernicus Accelerator on kiihdyttämöhanke, joka tuo yhteen korkean tason ammattilaiset ja nuoret yrittäjät, joilla on uusia kaukokartoitukseen ja ympäristön havainnointiin liittyviä ideoita. Kiihdyttämö tarjoaa vuosittain liiketoiminnan kehitysohjelman 50 näkemykselliselle startup-yritykselle ja yrittäjälle Copernicus-ohjelman osallistujamaista (EU, Norja ja Islanti). Näitä 50:tä kokelasta yhdistävät innovatiiviset ideat, jotka pyrkivät vastaamaan yhteiskunnallisiin haasteisiin etenkin Copernicus-ohjelman tuottamien ympäristötietojen avulla.

Vuodesta 2016 ohjelma on tukenut kiihdyttämökokelaita siirtymisessä ideoinnista todellisiin kaupallisiin hankkeisiin. Joka vuosi valikoidut osallistujat saavat parikseen korkean tason ammattilaisen ja hyötyvät yksilöllisestä mentoroinnista ja lisäkoulutusmahdollisuuksista, kuten bootcampeista, webinaareista ja kohdennetusta markkinointituesta.

Copernicus Accelerator on Euroopan komission rahoittama hanke ja osa Copernicus-startup-ohjelmaa, joka on suunniteltu kulkemaan startup-yritysten rinnalla liikeidean syntymisestä sen täyteen kaupallistamiseen asti.

https://accelerator.copernicus.eu/

Copernicus on Euroopan unionin rahoittama massiivinen kaukokartoitusohjelma joka koostuu useista operatiivisista satelliiteista ja niiden mittausaineistoja hyödyntävistä palveluista. Se tuottaa vapaasti käytettävissä olevaa dataa ja tietopalveluja, jotka tarjoavat käyttäjilleen luotettavaa ja ajantasaista tietoa ympäristöasioissa.

CAMS-palvelun on toteuttanut Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus (ECMWF) Euroopan unionin puolesta. ECMWF on toteuttanut myös Copernicus-ohjelman ilmastonmuutospalvelun (C3S). ECMWF on riippumaton hallitustenvälinen organisaatio, joka tuottaa ja levittää numeerisia sääennusteita 34 jäsen- ja yhteistyömaalleen.

Lisätietoja Copernicus-ohjelmasta: www.copernicus.eu Copernicus-ohjelman ilmastonmuutospalvelu C3S: https://climate.copernicus.eu/ Copernicus-ohjelman ilmakehän seurantapalvelu CAMS: http://atmosphere.copernicus.eu/ Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus ECMWF: https://www.ecmwf.int/

EUMETSAT on Euroopan satelliittijärjestö, joka ohjaa säätä ja ilmastoa havainnoivien satelliittien toimintaa ja tarjoaa tietoa 30 jäsenmaalleen. Päätoimipisteestään Saksan Darmstadtista EUMETSAT operoi geostationaarista Meteosat-satelliittia ja polaariradan Metop-sääsatelliittia sekä Copernicus Sentinel-3-satelliittia, ja jatkossa myös ilmakehää seuraavia Sentinel-4 ja 5 sekä Sentinel-6-satelliitteja. https://www.eumetsat.int/website/home/index.html

Ilmatieteen laitoksella on johtava rooli EUMETSAT:n rahoittamassa AC-SAF-projektissa, jossa mm. käsitellään satelliittien tuottamaa tietoa mm. ilman laatuun vaikuttavista kaasuista ja pienhiukkasista, otsonikerroksesta ja UV-säteilystä. https://acsaf.org/