Sää- ja ilmastopalveluista turvaa tulevaisuuteen
Joka puolella maailmaa, joka hetki kansalliset meteorologiset laitokset keräävät ja analysoivat sää- ja ilmastodataa ja hyödyntävät sitä tuottaessaan yhteiskunnalle tärkeitä sää- ja ilmastopalveluita. Maailman ilmatieteen päivän (23.3.) kansainvälinen teema “Powering of future with weather, climate and water” muistuttaa sää- ja ilmastopalveluiden yhteiskunnallisesta merkityksestä: ne pelastavat ihmishenkiä ja turvaavat maatalouden ja elinkeinoelämän edellytyksiä ja ovat näin keskeisiä tekijöitä nykyisen ja tulevan hyvinvoinnin turvaamisessa.
Tehokkailla sää- ja ilmastopalveluilla voidaan parantaa riskienhallintaa ja pienentää sään ääri-ilmiöiden taloudellisia ja inhimillisiä haittavaikutuksia. Osaamisen lisääminen sekä investoinnit havaintotoimintaan, tietojärjestelmiin, ennustemalleihin japalvelujen tuottamiseen eri asiakasryhmille maksavat itsensä takaisin yhteiskunnalle tyypillisesti kymmenkertaisina.
Myös Suomi yhä sääherkempi
Kolme viimeisintä talvea ja mm. joulunajan 2011 myrskyt muistuttavat, että myös Suomessa sääolosuhteet voivat vaikuttaa voimakkaasti yhteiskuntaan. Sää – tuulet, myrskyt, lumi- ja jääkuorma, ukkonen – on merkittävin syy sähkönjakelukatkoksiin Suomessa. Yhteiskuntamme on yhä sääherkempi mm. teknistymisen, digitalisoitumisen sekä alati kasvavien logistiikka- ja nopeustarpeiden vuoksi.
Ilmatieteen laitos tuottaa yleisen turvallisuuden ja elinkeinoelämän toiminnan kannalta olennaisia sää-, meri- ja ilmastopalveluja. Laitos valvoo ympärivuorokautisesti sään kehitystä ja varoittaa tarvittaessa uhkaavista tilanteista. Laitoksen asiantuntijat tekevät jatkuvaa tutkimus- ja kehitystyötä kehittääkseen väestön ja asiakkaidensa tarpeisiin tuotteita ja palveluja, joilla sään vaihteluihin pystytään varautumaan entistä tehokkaammin.
Ilmatieteen laitos sääalan kansainvälinen kehittäjä
Sääherkkyys ja säätiedon tarve korostuvat etenkin köyhimmissä maissa, joissa esimerkiksi havaintoverkostot saattavat olla erittäin vaatimattomalla tasolla. Ilmatieteen laitos on sää- ja ilmastoalan kansainvälisen yhteistyön konkari, joka on toteuttanut lukuisia kehityshankkeita jo 1970-luvulta alkaen eri puolilla maailmaa, mm. ulkoministeriön rahoittamana.Ilmatieteen laitos pyrkii hankkeidensa kautta parantamaan kansallisten sää- ja ilmastopalveluiden tasoa ja kestävää kehitystä ja tätä kautta turvaamaan väestön turvallisuuden ja talouden kehityksen edellytykset.
Tyypillisessä hankkeessa keskitytään ennakkovaroitustoiminnan kehittämiseen. Projektit sisältävät koulutusta ja yhteistyötä paikallisten asiantuntijoiden kanssa sää- ja ilmastohavaintojen, tietoliikenteen, numeeristen mallien, datan käsittelyn, ennustustoiminnan, varoitusten räätälöinnin ja lopulta varoitusten vaikuttavuuden kehittämiseksi.
Kansainvälisiin hankkeisiin ja kehitysyhteistyöhön osallistuu Ilmatieteen laitoksen erikoisasiantuntijoita lähestulkoon kaikilta laitoksen osaamisalueilta. Tällä hetkellä Ilmatieteen laitoksen kansainvälisiä hankkeita on käynnissä mm. Karibian alueella, Malawissa ja Mosambikissa, Nepalissa, Perussa, Sudanissa, Tyynen valtameren saarilla, Uzbekistanissa, Venäjällä ja Vietnamissa.
Maailman ilmatieteen päivä 23.3.
Vuosittain maaliskuun 23. päivänä vietetään maailmanlaajuista Maailman ilmatieteen päivää. Päivä juhlistaa kyseisenä päivänä vuonna 1950 voimaantullutta sopimusta, jolla perustettiin Maailman ilmatieteen järjestö WMO. Myöhemmin, vuonna 1951, WMO:sta tuli YK:n alainen erityisjärjestö. WMO:n edeltäjä Kansainvälinen ilmatieteen järjestö, IMO, perustettiin jo vuonna 1873.
Nykyään WMO:hon kuuluu 189 jäsenmaata. Suomi on ollut WMO:n jäsen heti sen perustamisvuodesta 1950 lähtien. Suomen edustajana WMO:ssa toimii Ilmatieteen laitos.
Lisätietoja:viestintäpäällikkö Eeva-Kaisa Heikura, puh. (09) 1929 2230Lisätietoja kansainvälisistä hankkeista:yksikönpäällikkö Harri Pietarila, puh. (09) 1929 5432