Tiedote 30.9.2016

Rosetta-luotaimen toiminta päättyi tänään

Rosetta-komeettaluotaimen kahden vuoden toiminta komeetta 67P/Churyumov–Gerasimenkolla on päättynyt tänään 30. syyskuuta. Luotain ohjattiin tänään hitaasti komeetan pinnalle, jolloin myös luotaimen havainnonteko päättyi.
Kuva: ESA

Rosettan rataa muutettiin 30.09. noin keskiyön tienoilla, jolloin se asetettiin törmäyskurssille komeetan kanssa. Rosetta törmäsi komeetan pintaan tänään 30.9. klo 13.36-13.40. Matkalla pinnalle luotain lensi komeetan kaasu- ja pölypilven läpi ja teki vielä tuolloin viimeisiä havaintoja ja lähetti tarkkoja kuvia komeetasta.

Rosetta laukaistiin matkaan maaliskuussa 2004. Kymmenen vuoden lennon jälkeen se saavutti kohteensa, komeetta 67P/Churyumov-Gerasimenkon, elokuussa, jolloin luotain jäi komeetan kiertoradalle. Rosettan laskeutuja-alus Philae laskeutui komeetalle marraskuussa 2014 ja teki näin avaruushistoriaa.

Ilmatieteen laitos osallistui kuuden emoaluksessa ja Philae-laskeutujassa olevan laitteen suunnitteluun ja rakentamiseen. Laitteet ovat toimineet odotetusti ja dataa on saatu paljon._"_Rosetta on lähettänyt lähes 220 gigatavua tieteellistä havaintoaineistoa Maahan ja mission tuloksia on julkaistu jo sadoissa tieteellisissä artikkeleissa", toteaa Ilmatieteen laitoksen avaruustutkija Riku Järvinen, joka seurasi laskeutumista Tutkijoiden yössä Helsingin yliopiston observatoriolla.

Missio koostui Rosetta-emoaluksesta ja Philae-laskeutujasta. Philae toimi vajaan kolmen päivän ajan komeetan pinnalla, vaikka laskeutuminen oli pomppuinen ja sen tarkkaa sijaintia ei tiedetty ennen kuin se löydettiin Rosettan kuvista muutama lähes kuukausi sitten, 2. syyskuuta, läheltä aluetta, jossa sen oli arvioitu sijaitsevan. "Philae ehti tehdä lähes kaikki siihen ohjelmoidut havainnot, mutta ennakoimattoman sijainnin ja asennon takia sen havaintojen tulkinta on haastavaa", Järvinen toteaa.

"Rosetta on kaiken kaikkiaan erittäin onnistunut tutkimusmissio, jossa on ollut merkittävä suomalainen panostus. Vaikka Rosetta-luotaimen toiminta on nyt päättynyt havaintoaineistossa riittää analysoitavaa pitkälle tulevaisuuteen." Jo nyt tiedetään komeetoista paljon uutta, kuten se, että 67P:n raskaan ja normaalin veden isotooppisuhde ei vastaa maapallon vettä, joten vesi ei pääosin ole tullut tämänlaisten komeettojen törmäyksissä maapallolle. Vaikka komeetan pinta on kova, sisältä komeetta on erittäin huokoinen eli noin 70 % komeetasta on tyhjää. Komeetta 67P sisältää runsaasti monimutkaisia orgaanisia yhdisteitä ja vesijäätä.

"Päällimmäinen ajatus on tyytyväisyys, Rosetta ja Philae ovat tehneet huikean tutkimusmatkan ja paljastaneet ennakoitua monimuotoisemman komeettamaailman. Näiden tietojen pohjalta tulemme oppimaan paljon oman aurinkokuntamme kehityksestä", Riku Järvinen iloitsee.

Lisätietoja:

Tutkija Riku Järvinen, riku.jarvinen@fmi.fi, puh. 029 539 4681