Tiedote 29.4.2010

Tiedote - Marsin Phobos-kuu askarruttanut suomalaistutkijoita jo neljännesvuosisadan

Kuva: Antonin Halas

1. toukokuuta tulee kuluneeksi 25 vuotta siitä, kun ensimmäisen suomalaisen avaruuslaitteen rakennus alkoi. Mittalaitteet menivät Phobos-luotaimiin. Myös ensi vuonna Marsin Phobos-kuuta lähtee tutkimaan venäläinen Phobos-Grunt -satelliitti, jossa on jälleen mukana myös Ilmatieteen laitoksen mittalaite; Marsin ilmakehää tutkiva MetNet-laskeutuja.

Vuonna 1985 aloitettiin ASPERA-laitteiden rakennus ja sitä johti Suomessa Ilmatieteen laitos. Mittalaitteet menivät Neuvostoliittolaisiin Phobos-1 ja Phobos-2 luotamiin, joiden toisena pääkohteena oli Marsin Phobos-kuu. Suomen ensimmäinen avaruuslaite tutki menestyksellisesti Marsia sekä sen kaasukehää. Laite ei kuitenkaan tuonut kaikkea haluttua uutta tietoa Phoboksesta, sillä Phobos-1 luotain kadotettiin sen ollessa matkalla Marsiin ja Phobos-2 luotain menetettiin sen aloittaessa Phoboksen lähiohilentoa.

Phobos-kuuhun mittalaitteita taas ensi vuonnaPhobos-2-luotain tutki Marsia ja sen Phobos-kuuta helmi-maaliskuussa 1989. Ensi vuonna Phobos-kuuta lähtee tutkimaan venäläinen Phobos-Grunt -satelliitti, jossa on jälleen mukana myös Ilmatieteen laitoksen mittalaite; Marsin ilmakehää tutkiva MetNet-laskeutuja. Phobos-Gruntin mukana on luotain, joka ottaa Phobos-kuusta näytteen, ja tuo sen takaisin maahan tutkittavaksi.Ensimmäisten Phobos-luotainten jälkeen Marsia ja sen kuita on tutkittu MarsExpress-luotaimen avulla vuodesta 2004 alkaen. MarsExpress-luotaimen Phobos ohilentokampanja päättyi maaliskuun 2010 lopussa. MarsExpress ottikin tarkkoja kuvia mahdollisista tulevista laskeutumisalueista Phoboksessa. MarsExpressin ratatiedot auttavat tarkentamaan tietojamme Phoboksen massasta ja painovoimakentästä ja ne auttavat siten Phobos-Grunt -ohjelmaa.

Aspera-hiukkasmittalaitteet tutkivat Marsia ja VenustaIlmatieteen laitos on ollut myös mukana rakentamassa kokonaista ASPERA-hiukkasmittalaitteiden perhettä. Mars Express-luotaimessa on mukana ASPERA-3 -laite, johon Ilmatieteen laitos on toimittanut mittalaitteen päätietokoneen sekä sen käyttöjärjestelmän. ASPERA-3:n päätarkoitus on tutkia Marsin yläilmakehän ilmiöitä, erityisesti Auringon vaikutusta Marsin ilmakehän eroosioon. Phoboksen ohilennon aikana ASPERA-3:n oli tarkoitus mitata myös kuusta irtoavaa ainesta ja kuun aikaansaamia häiriöitä. Mittauksien teknisten ongelmien vuoksi ASPERA ei kuitenkaan saanut tehtyä kaikkia suunniteltuja havaintoja.ASPERA-3:n kopio, ASPERA-4, tutkii parhaillaan Venuksen ilmakehää Venus Express-luotaimessa. Aspera 4 -laitteella tutkitaan Venuksen ilmakehän yläosan ilmiöitä ja siellä tapahtuvaa hiukkaspakoa. ASPERA-laitteiden mittaukset lisäävät tietoamme maankaltaisten planeettojen ilmakehistä sekä niiden pitkän ajan kehityksestä.

Lisätietoja:

Lue lisää Ilmatieteen laitoksen avaruustutkimuksesta

Ryhmäpäällikkö Esa Kallio, p. (09) 1929 4636, esa.kallio@fmi.fiRyhmäpäällikkö Ari-Matti Harri, p. 050 3375623, ari-matti.harri@fmi.fiHelsingin yliopisto, professori Hannu Koskinen, p. 050 523 1738, hannu.koskinen@helsinki.fi

Ilmatieteen laitoksen tiedotteet ovat saatavilla myös RSS-syötteenä osoitteesta http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedotteet/rss.