Tiedote 7.12.2009

Tiedote - Timo Kantola valokuvasi Suomen ensimmäiset ja maailman pohjoisimmat yläsalamat

Kuva: Timo Kantola

Pieksämäkeläinen Timo Kantola on ottanut Suomen ensimmäiset valokuvat ilmakehän ja avaruuden rajalla esiintyvistä yläsalamoista. Kantolan yläsalamat ovat maailman pohjoisimmat koskaan havaitut. Ilmatieteen laitoksen tutkija Antti Mäkelä yhdisti kuvien ilmiöt salamapaikannuksiin Itämerellä. Kuvat ja artikkeli aiheesta julkaistaan tänään ilmestyvässä Tähdet ja avaruus -lehdessä nro 8/2009.

Ukkosella normaalisti nähtävät salamat ovat kaikille tuttuja. Ne välähtelevät ukkospilvissä tavallisesti alle kymmenen kilometrin korkeudella ja ovat syypäitä myös ukkosen jyrinään. Ukkosella ilmakehässä tapahtuu kuitenkin myös harvinaisempia sähköilmiöitä.

Kaukana ukkospilvien yläpuolella on harvakseltaan raportoitu nähdyn erikoisia valoilmiöitä. Niiden olemassaolo vahvistui vasta vuonna 1989, kun ensimmäiset yläsalamat kuvattiin Yhdysvalloissa. Ne syntyvät suurimpien ukkospilvien salamoinnin seurauksena, kun sähkövaraus muuttuu äkillisesti suurella alueella.

Yläsalamoita esiintyy noin 10-100 kilometrin korkeudella. Ne jakautuvat erilaisiin tyyppeihin, kuten punaisiin keijusalamoihin, rengasmaisiin kajosalamoihin ja ukkospilvien huipuista ylöspäin suuntautuviin viuhkasalamoihin.

Kuvat PieksämäeltäTimo Kantola on pieksämäkeläinen tähtiharrastaja, joka kuuluu Ursan tulipallotyöryhmään. Työryhmän jäsenet ylläpitävät omien automaattikameroidensa verkkoa, jolla tallennetaan kirkkaita tähdenlentoja eli tulipalloja.

Yöllä 9.10. Timo Kantolan tulipallokamerat olivat kuvanneet taivasta koko yön. Kun Kantola kävi kuvasaalista läpi, niissä näkyi tulipallon sijaan outo valorengas. - "Hain kummallisen valorenkaan uudelleen tietokoneen ruudulle ja jäin ihmettelemään sitä suu auki. Hetki hetkeltä se alkoi näyttää yhä merkittävämmältä."

Kantola tutki koko yön kuvamateriaalin huolellisesti uudestaan ja löysi pikkuruisia valoryppäitä toisestakin ruudusta. Erikoiset valot olivat syttyneet täsmälleen samassa suunnassa taivaalla kuin valorengaskin.

- "Suurensin kuvaa ja ensin häiriöksi luulemani valoryväs toi mieleeni yläilmakehän ihmeelliset keijusalamat", Timo Kantola kertoo.

Tutkijat varmistivat havainnotYläsalamoita on viime vuosina tutkittu aktiivisesti ja niiden havaitsemiseksi on järjestetty useita kansainvälisiä tutkimusprojekteja. Ilmiön lyhyt kesto ja himmeys tekee havaitsemisesta hankalaa eikä kuvaus edes automaattikameroilla ole helppoa. Käytännössä valokuvat onnistuvat vain öisin. Suomessa tehtävien havaintojen osalta vaikeutta lisää vielä se, että ukkosia esiintyy täällä eniten kesäisin, jolloin yöt ovat liian valoisia niiden kuvaamiseen.

Timo Kantolan valokuvien ilmiöt varmistuivat harvinaisiksi keiju- ja kajosalamoiksi suomalaisten ja ulkomaisten salamatutkijoiden ja Ursan tulipallotyöryhmän yhteistyönä.

Ensin työryhmän matemaatikko Esko Lyytinen määritti kuvista salamoiden tarkat suunnat ja korkeudet. Sen jälkeen Ilmatieteen laitoksen tutkija Antti Mäkelä pystyi yhdistämään kuvien ilmiöt pohjoisella Itämerellä liikkuneiden ukkospilvien salamapaikannuksiin. Professorit Martin Füllekrug (University of Bath) ja Yoav Yair (Open University of Israel) vahvistivat ilmiön tulkinnan ja kertoivat kuvissa näkyvän pohjoisimmat tähän mennessä havaitut yläsalamat.

- "Yhdysvaltalaiset salamatutkijat olivat ihmeissään ja onnittelivat Kantolan valokuvista. Edes Kanadasta ja Alaskasta ei tunneta vastaavia havaintoja", Antti Mäkelä kertoo.

Tänään ilmestyneessä Tähdet ja avaruus -lehdessä nro 8/2009 Timo Kantola kertoo löydöstään ja tutkija Antti Mäkelä yläsalamoista.

- "Tulipallokamerani on tarkkaillut taivasta 3,5 vuotta 24 tuntia vuorokaudessa ja ottanut tuossa ajassa 2,8 miljardia videokuvaa. Yhteen niistä oli tallentunut keiju- ja toiseen kajosalama, Timo Kantola sanoo. - "Voidaan siis puhua harvinaisesta ja vaikeasta kuvauskohteesta."

Timo Kantolan valokuvia on nähtävissä URSAn sivuilla

Lisätietoja:

Timo Kantola, puh. 040 557 8779

Ilmatieteen laitoksen tutkija Antti Mäkelä, puh. (09) 1929 4166

Lisätietoa ukkosista ja salamoista

Ilmatieteen laitoksen tiedotteet ovat saatavilla myös RSS-syötteenä osoitteesta http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedotteet/rss.