Tiedote 9.2.2009

Tiedote - Hiilidioksidin lisääntymisen vaikutukset näkyvät jo Itämeressä

Ilmatieteen laitos keräsi merentutkimusalus Arandan talviseurantamatkalla tietoa hiilidioksidimuutosten vaikutuksista Itämereen. Seurantamatka vahvisti tietoa siitä, että Itämeri happamoituu hitaasti.

Kuva: Riku Lumiaro

Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvaessa jyrkästi ilmakehässä, vaikutukset alkavat hiljalleen tuntua myös meressä. Merkittävin seuraus on veden happamuuden eli pH-arvon muutos. Runsaasta planktontuotannosta aiheutuen Itämeren luontainen pH vaihtelee voimakkaasti, mutta pitkällä tähtäyksellä talvikauden pH vähitellen laskee, eli Itämeri hitaasti happamoituu. Talviseurantamatkalla saadut tulokset vahvistavat tämän kaikilla merialueilla. Muutos heikentää varsinkin kalsiumkarbonaattia (kalsiittia) tukirunkonaan käyttävän eliölajiston elinmahdollisuuksia.Ilmiön merkitystä on kuitenkin vaikea arvioida, koska samaan aikaan tapahtuva rehevöityminen puolestaan nostaa kasvukauden pH-arvoja emäksiseen suuntaan.

Suomenlahden happitilanne kohtuullisen hyväItämeren tiheyskerrostuneisuus vaikuttaa ratkaisevasti syväveden happikatoon ja rikkivedyn muodostumiseen. Kerrostuneisuudessa ei varsinaisen Itämeren alueella ole tapahtunut oleellisia muutoksia. Tanskan salmien yli ei viime aikoina ole tullut Itämerelle syvävettä uudistavaa suolaisen veden pulssia. Seurantamatkalla havaittiin Pohjanlahden kerrostuneisuuden olevan edelleen tavalliseen tapaan heikko, sillä Salpausselkien vedenalaiset jatkeet estävät varsinaisen Itämeren voimakkaansuolaisen veden pääsyn Pohjanlahdelle.- Suomenlahden kerrostuneisuudessa näyttää tapahtuneen hidasta heikentymistä, ja sen seurauksena happitilanne Suomenlahden alueella on yleisesti ottaen kohtuullisen hyvä, toteaa Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Matti Perttilä.

Itämeren hiilitasetietojen avulla kehitetään ilmastonmuutosmallejaGlobaalin hiilitaseen kannalta Itämerellä ei ole suurta merkitystä, mutta prosessit ovat samoja kuin valtamerillä. Itämerellä suoritettavan tutkimuksen etuna on olosuhteiden laaja vaihtelu. Tällä hetkellä Itämeren hiilidioksidijakauma kertoo kasvukauden jo alkaneen Itämeren eteläosissa, ja siellä meri toimii jo hiilidioksidinieluna. Toisaalta pohjoisessa ja Suomenlahden itäosissa jatkuu talvikauden korkea hiilidioksidipitoisuus, ja siellä meri toimii hiilidioksidilähteenä.Hiilidioksidiin ja koko epäorgaanisen hiilen kemiaan liittyviä tuloksia käytetään hyväksi kansainvälisessä hankkeessa, jonka tavoitteena on parantaa Itämeren meriekosysteemin ennustemallien luotettavuutta. Hiilidioksidimuutosten oletetaan vaikuttavan tulevaisuudessa yhä voimakkaammin perustuotantoon ja rehevöitymiseen.

Suomen ympäristökeskuksen merentutkimusalus Aranda kartoitti matkan aikana myös Itämeren ravinnepitoisuuksia sekä pikkumaneetti- ja amerikankampamaneettitilannetta.Tiedote on julkistettu Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteisessä tiedotustilaisuudessa tutkimusalus Arandalla.

Lisätietoja:

Tutkimusprofessori Matti Perttilä, puh. (09) 040 5010308, matti.perttila@fimr.fi

Suomen ympäristökeskuksen tiedote Arandan matkasta: www.ymparisto.fi > Suomen ympäristökeskus > Merikeskus