Suomi saa tunnustusta sääalan huippuosaamisesta
Uusimpien tutkimustulosten mukaan sään ääri-ilmiöiden määrä on kasvanut etenkin helleaaltojen ja tulvien osalta. Ilmiöt ovat koskettaneet myös Eurooppaa ja tuottaneet ennätyksellisen suuria taloustappioita. Nämä ovat keskeisiä kysymyksiä WMO:n Helsingissä järjestämässä kokouksessa.
Noin 200 asiantuntijaa 53 eri maasta kokoontuu 11. - 17. syyskuuta Helsinkiin WMO:n Euroopan alueen alueyhteisön kokoukseen pohtimaan, miten ilmastopalveluita ja sään ennakkovaroituksia voidaan kehittää, jotta voidaan varautua sään ääri-ilmiöiden lisääntymiseen.
Ilmastonmuutoksen myötä Arktisen alueen hyödynnettävyys on jatkuvasti parantunut. Tämä on lisännyt tarvetta kehittää alueelle sää-, meri- ja jääpalveluja merenkulun ja muun toiminnan turvallisuuden takaamiseksi. Helsingin kokouksessa laaditaan maiden kesken suunnitelma myös tähän liittyen.
Suomi on sääalan suurvalta
WMO:n pääsihteeri Michel Jarraud antaa tunnustusta Suomelle, joka on ollut mukana jakamassa osaamistaan ja henkilöresurssejaan auttaakseen vähemmän kehittyneitä maita sää- ja ilmastopalveluiden kehittämisessä.”Suomella on hyvin keskeinen rooli koko maailman ilmatieteessä. Suomen alan tieteellinen ja palveluosaaminen edustavat maailman huipputasoa. Esimerkiksi suomalainen Vaisala Oyj on maailmanmarkkinajohtaja säälaitealalla”, Michel Jarraud sanoo.Suomen Ilmatieteen laitos tukee alansa sisarlaitosten kehittymistä kaikkialla maailmassa konsultointi- ja kehityshankkeissa. Euroopassa Suomella on ollut merkittävä rooli esimerkiksi entisten Neuvostoliiton maiden ilmatieteen laitosten kehittämisessä. Lisäksi Ilmatieteen laitos on keskeinen toimija sekä EU:n sää- ja ilmastoalan tutkimushankkeissa.
Ilmatieteen laitos on vienyt osaamistaan ja toimintamallejaan eri puolille maailmaa kehitysyhteistyöprojektien avulla. – Tänä vuonna Ilmatieteen laitoksella on käynnissä 23 kansainvälistä hanketta, joissa edunsaajana yhteensä 58 maata, kertoo yksikön päällikkö Harri Pietarila. Rahoittajia ovat ulkoasiainministeriön lisäksi mm. Maailman Pankki, Aasian kehityspankki, EU, WMO sekä erimaiden omat kansalliset rahoitusinstrumentit.
Hankkeiden kautta Ilmatieteen laitos pyrkii parantamaan kansallisten sää- ja ilmastopalveluiden tasoa ja kestävää kehitystä ja tätä kautta turvaamaan väestön turvallisuuden ja talouden kehityksen edellytykset. Tyypillisessä hankkeessa keskitytään ennakkovaroitustoiminnan kehittämiseen, sisältäen koulutusta ja yhteistyötä sää- ja ilmastohavaintojen, tietoliikenteen, numeeristen mallien, datan käsittelyn, ennustustoiminnan, varoitusten räätälöinnin ja lopulta varoitusten vaikuttavuuden kehittämiseksi. Kansainvälisiin hankkeisiin ja kehitysyhteistyöhön osallistuu Ilmatieteen laitoksen kokeneita erikoisasiantuntijoita lähestulkoon kaikilta laitoksen osaamisalueilta.
WMO koostuu kuudesta alueyhteisöstä
Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n Regional Association VI kattaa laajan alueen Islannista Kazakstaniin ja Huippuvuorilta Syyrian alueelle. Jäsenmaiden kulttuurit ja talous ovat erilaisia. Toimintamahdollisuudet ovat maissa hyvin erilaiset ja edes kaikilla eurooppalaisilla jäsenillä ei ole mahdollisuutta vastata tämän päivän tarpeisiin ja odotuksiin. Näiden syiden takia yhteistyön vahvistaminen on tärkeää maiden välillä. Kokouksessa etsitään mahdollisuuksia lisätä yhteistyötä ja selvitä tärkeistä tehtävistä taloudellisesti haasteellisena aikana.
Maailman ilmatieteen järjestö WMO on YK:n alainen erityisjärjestö johon kuuluu 189 jäsenmaata ja aluetta. WMO:n tavoitteena on huolehtia ensisijaisesti siitä, että jäsenvaltioilla on parhaat tekniset ja materiaaliset mahdollisuudet hoitaa viranomaisvelvoitteena oleva sääpalvelu ja siihen liittyvä varoitustoiminta.
Lisätietoja:
Ilmatieteen laitos, viestintä, puh. 029 539 2231, viestinta@fmi.fi