Väitös: Pienhiukkasten alueellisella muodostumisella merkittävä vaikutus ilmastonmuutosennusteisiin
Ilmastomalleissa pienhiukkasia kuvataan usein yksinkertaisilla funktioilla, jotka eivät pysty simuloimaan hiukkasten kasvua tarkasti. Tommi Bergmanin väitöstutkimuksessa todettiin Ilmatieteen laitoksella kehitetyn aerosolimalli SALSAn (Sectional Aerosol model for Large Scale Applications) tarkentavan simulaatioissa tietoa sekä aerosolien kokojakaumasta että trooppisen vyöhykkeen säteilyvuorovaikutuksesta.
Amiinit vahvistavat pienhiukkasten muodostumista päästöalueilla
Amiini on yhdiste, jonka on todettu edesauttavan pienhiukkasten muodostumista biologisen materiaalin hajoamisen yhteydessä. Bergmanin väitöstyössä kehitettiin amiinin edistämälle hiukkasmuodostukselle ilmakehässä uusi matemaattinen malli, jonka avulla tutkittiin ensimmäistä kertaa amiinin edistämää hiukkasten muodostumista globaalilla ilmastomallilla.
Työssä tutkittu amiinin ja rikkihapon aiheuttama pienhiukkasmuodostus rajoittui amiinin päästöalueille eli pääasiassa maatalouseläinvaltaisille maa-alueille ja planktonrikkaille merialueille. Vaikka matemaattinen malli kuvaa laboratoriokokeissa havaittua hiukkasmuodostusta varsin hyvin, ilmastomallissa muodostumisnopeuksien todettiin olevan liian korkeita.
"Amiinin kaltaisten hivenkaasujen vaikutus aerosolihiukkasten muodostumiseen tulee jatkossa pyrkiä ottamaan globaaleissa malleissa entistä tarkemmin huomioon. Tutkimukseni osoittaa myös, että esimerkiksi merelliset orgaaniset hiukkaset tuovat ennusteisiin viilentävää vaikutusta", Tommi Bergman selvittää.
Havaintotietojen puutteellisuus vaikeuttaa ennustamista
Bergmanin väitöstutkimuksessa todettiin kansainvälisten mallivertailujen perusteella, että vuositasolla ilmastomallien ennustamat keskimääräiset hiukkaspitoisuudet vastaavat havaintoja kohtuullisesti, mutta vuodenaikaisvaihtelussa on parannettavaa.
Globaalin tilanteen arviointia malleilla hankaloittaa se, että havainnot eivät ole alueellisesti kattavia. "Suurimmat puutteet ovat syrjäisillä alueilla, erityisesti Antarktista ympäröivillä merialueilla. Keskeisimmät syyt syrjäisten alueiden puutteisiin löytyvät huonosti tunnetuista muodostumismekanismeista ja kaukokulkeutuneiden pienhiukkasten muuntuman huonosta kuvauksesta malleissa", Tommi Bergman kertoo.
Väitöstilaisuus 4.12. Kuopiossa
Ilmatieteen laitoksen tutkijan, FM Tommi Bergmanin väitöskirja Development and validation of Climate models: Towards a more detailed aerosol description tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii tohtori Claudia Timmreck (Max Planck Institute for Meteorology) ja kustoksena dosentti Harri Kokkola Ilmatieteen laitokselta.
Tommi Bergman on syntynyt vuonna 1974 Hyvinkäällä ja kirjoittanut ylioppilaaksi 1993 Keravan lukiosta .Hän valmistui filosofian maisteriksi vuonna 2006 Helsingin yliopistosta. Bergman on toiminut tutkijana Helsingin yliopistossa vuosina 2006–2007 ja sovellusasiantuntijana CSC-Tieteen tietotekniikan keskuksella vuosina 2007–2011. Vuodesta 2011 lähtien Bergman on toiminut tutkijana Ilmatieteen laitoksella.
Tommi Bergmanin väitöstilaisuus järjestetään 4.12.2015 kello 12 Kuopion kampuksella (sali TTA, Tietoteknia, Savilahdentie 6).
Keskimääräinen amiinin vahvistaman pienhiukkasmuodostuksen voimakkuus globaalista simulaatiosta. Tummemmilla alueilla pienhiukkasten muodostuminen on voimakkaampaa.
Lisätietoa
Bergman Tommi: Development and validation of Climate models: Towards a more detailed aerosol description. Finnish Meteorological Institute Contributions, 2015.
Tutkija Tommi Bergman, Ilmatieteen laitos, puh. 0295 392 084, etunimi.sukunimi@fmi.fi
Ilmasto-opas.fi: Pienhiukkaset vaikuttavat ilmastoon