Tiedote - Ilmatieteen laitos kerää raehavaintoja

Mitä rakeilla tarkoitetaan?

Suuri jäärae on määritelmän mukaan vähintään 1,9 cm halkaisijaltaan oleva pyöreähkö ja osittain läpikuultava jääkappale, joka sataa alas korkeasta kuuro- tai ukkospilvestä. Jättikokoisilla rakeilla tarkoitetaan vähintään 5 cm halkaisijaltaan olevaa raetta. Rakeiden kokoa voi verrata esimerkiksi rusinaan, peukalonpäähän, eurokolikoihin, virvoitusjuomapullonkorkkiin, golfpalloon, tulitikkurasiaan tai vaikkapa tennispalloon. Valokuvan ottaminen yhdessä rakeen ja viivoittimen tai edellä mainittujen kappaleiden kanssa on varmin tapa varmistua rakeen kokoluokasta. Raesateessa kaikki rakeet eivät ole samankokoisia vaan kokoeroja esiintyy lähes aina. Ilmoitettaessa havaintoja on tarkoituksenmukaista ilmoittaa suurin havaittu rae (rakeen halkaisija ääripäästä toiseen), koska vahinkojen todennäköisyys kasvaa raekoon kasvaessa.

Jokaisessa ukkospilvessä on pieniä rakeita ainakin jollakin korkeudella, usein 5-8 kilometrin korkeudessa, jossa tapahtuu salaman synnyn kannalta tärkeää pienien pilvipisaroiden ja rakeiden välistä hankausta. Aina ukkosten yhteydessä ei sada rakeita, koska ne kohtaavat lämpimämpää ilmaa ja sulavat vesipisaroiksi pudotessaan alas pilvestä. Rakeen on oltava vähintään 2 cm kokoinen 3-4 kilometrin korkeudella, jotta se selviäisi maahan saakka edes 0,5 cm suuruisena maanpintalämpötilan ollessa 25 astetta.

Rakeet kasvavat keräten pinnalleen pieniä alijäähtyneitä pilvipisaroita, kun ne kohoavat voimakkaiden nousuvirtausten mukana pilvessä ylöspäin. Suurikokoisen rakeen kasvuun kuluu aikaan noin 30 minuuttia, mutta jättikokoisen rakeen kehitys vie usein 45-60 minuuttia. Tullessaan liian raskaiksi tai joutuessaan nousuvirtausalueen ulkopuolelle rakeet putoavat alas pilvestä. Voimakas laskuvirtaus voi kuljettaa rakeita putoamismatkallaan useita kilometrejä sivuun pilvestä ennen maahan putoamistaan.

Raehavainnot Suomessa

Vuonna 2006 Ilmatieteen laitoksessa tehtiin tutkimus ukkoskuurojen yhteydessä esiintyvistä suurikokoisista rakeista. Aineistona käytettiin sanomalehtiä sekä silminnäkijähavaintoja. Havaintoja saatiin vuosien 1930-2006 väliseltä ajalta.

Suuri osa kaikista Suomessa esiintyvistä raesateista jää havaitsematta niiden paikallisuuden takia, vaikka kiinnostus rajuilmiöitä kohtaan onkin lisääntynyt viime vuosina.

Suomesta suurikokoisten rakeiden havaintoja kertyi vuosien 1930-2006 väliltä yhteensä 240 kappaletta. Eteläisin tapaus löytyy etelärannikolta ja pohjoisin aina Ivalosta asti. Eniten havaintoja oli Satakunnassa, Pirkanmaalla, Pohjois-Savossa, Keski-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla. Kaupunkien ja taajamien sijainti sekä maanviljelyksen osuus korostuu alueellisessa jakaumassa. Kaakkois-Suomesta ja Lapista sekä läheltä itärajaa tapauksia havaitaan luonnollisesti vähemmän alhaisemman asukastiheyden ja suurien vesistöjen takia.

Suurin osa rakeista esiintyy kesäkuun loppupuolen ja elokuun alkupuolen välisenä aikana. Suuria rakeita sataa useimmiten klo 14 ja 20 välillä. Noin 65 % raehavainnoista oli kooltaan alle 4 cm, mutta jättirakeidenkin osuus oli 19 %. Suurimmat Suomessa havaitut rakeet ovat olleet noin 8 cm halkaisijaltaan ja ne satoivat Lappeenrannassa elokuussa 1968 ja Keuruulla heinäkuussa 1972.

Vuoden 2006 heinäkuussa rajuilman yhteydessä maan itä- ja keskiosassa satoi 2-7 cm kokoisia rakeita. Yhtä laajoilla alueilla saman vuorokauden aikana tuhoa aiheuttaneita raesateita on havaittu Suomessa vain muutaman kerran. Yhtä laaja-alaisten raesateiden toistuvuus on Suomessa noin 15-20 vuoden välein. Muualta maailmasta ei ole havaintoja näin pohjoisessa esiintyvistä jättirakeista.

Kuva: Jari Tuovinen/Ilmatieteen laitos