Tiedote 20.3.2007

Tiedote - Napa-alueiden meteorologia Maailman ilmatieteen päivän teema

Maailman ilmatieteen päivää vietetään perjantaina 23. maaliskuuta. Tämän vuoden Maailman ilmatieteen päivän teemaksi on valittu Napa-alueiden meteorologia ja sen globaalivaikutuksien ymmärtäminen. Suomen Ilmatieteen laitoksen rooli on pohjoisten olosuhteiden asiantuntijana erityislaatuinen.

Kuva: Maailman ilmatieteen järjestö WMO

Maailman ilmatieteen järjestö WMO perustelee napa-alueiden meteorologian valintaa tämän vuoden Maailman ilmatieteen päivän teemaksi aiheen yleisen tärkeyden vuoksi. Teema sopii myös maaliskuun alussa virallisesti käynnistyneeseen Kansainväliseen polaarivuoteen. Polaarivuotta (International Polar Year, IPY) isännöi kansainvälinen tiedeneuvosto (ICSU) ja Maailman ilmatieteen järjestö WMO. Polaarivuoden aikana molemmilla pallonpuoliskoilla tehostetaan havaintojen tekoa. Tämä on tarpeen, sillä tällä hetkellä napa-alueilla meteorologisia havaintoja tehdään kaikkein vähiten. Polaarivuoden toiminta-ajatus muodostuu kansainvälisesti koordinoiduista ja monitieteellisistä tutkimuksista ja maapallon napa-alueilla tehdyistä havainnoista.Viime vuosikymmeninä polaarialueilla on havaittu olennaisia muutoksia. Tällaisia ovat esimerkiksi monivuotisen jääpeitteen pinta-alan väheneminen ja jäätiköiden sekä ikiroudan sulamisen kiihtyminen tietyillä alueilla. Muutokset napa-alueiden ilmastossa ja ympäristössä ovat merkittäviä koko maapallon ilmastosysteemille.Aikaisempien polaarivuosien yksi tärkeimmistä seurauksista oli Etelämantereen otsonikadon löytäminen. Havaintojen seurauksena selvitettiin, että otsoniaukon syntyyn vaikuttavat olennaisesti tietyt teollisuuden kaasupäästöt. Kaasupäästöjen rajoitukset ovat johtaneet siihen, että otsoniaukko ei enää tällä hetkellä laajene.

Suomi mukana kymmenessä hankkeessaKansalliset hydrometeorologiset laitokset ja muut WMO:n jäsenorganisaatiot osallistuvat merkittävillä panoksilla Polaarivuoden aikana napa-alueiden maapallon ilmakehään, meriin, jäätikköihin ja vesivaippaan kohdistuvilla tutkimuksilla ja havainnoilla. Hankkeeseen osallistuu tuhansia tutkijoita 60:sta valtiosta. Erilaisia tutkimusohjelmia on yli 200. Ilmatieteen laitos on mukana kymmenessä kansainvälisessä IPY-hankkeessa. Polaarivuosi vahvistaa koko Suomen roolia alan kansainvälisenä toimijana ja pohjoisten alueiden olosuhteiden asiantuntijana. Etenkin Ilmatieteen laitoksen Lapin ilmatieteellisestä tutkimuskeskuksesta on muodostumassa tärkeä alue pohjoisten alueiden tutkimuksen kannalta. Alueella tuotetaan jo tällä hetkellä suuri määrä monipuolista ja tarkkaa ilmakehä-, ilmasto- ja ympäristöhavaintoja, joita voidaan verrata napa-alueiden kautta kiertävien satelliittien tietoihin.

Maailman ilmatieteen järjestö WMO toimii asiantuntijan äänenä YK:ssa säähän, ilmastoon ja veteen liittyvissä asioissa. Maailman ilmatieteen päivän tiedonannossa WMO:n pääsihteeri Michel Jarraud toteaa, että meteorologiaa on pidetty aina malliesimerkkinä tutkimusalueesta, jossa valtiolliset rajat eivät ole esteenä. Napa-alueiden meteorologia on tästä äärimmäinen ilmentymä.- Odotan myös, että näissä polaarivuoden pyrkimyksissä syntyy sellaisia uusia tuloksia, jotka auttavat paremmin ymmärtämään ilmastonmuutosta ja -vaihteluja sekä ilmastoteknologisia sovellutuksia. Näin voimme paremmin vastata 21. vuosisadan suuriin haasteisiin, Michel Jarraud korostaa.

Lue lisääWorld Meteorological Day Maailman ilmatieteen järjestön verkkopalvelussa