Tiedote 9.11.2006

Tiedote - Satelliittitiedosta toimivia ympäristöpalveluita

Eurooppa varautuu ilmastonmuutoksen, tulvien, metsäpalojen, levien ja muiden luonnonilmiöiden seurantaan. Mm. satelliittien tuottamaa monipuolista tietoa hyödynnetään tulevaisuudessa entistä tehokkaammin käytännön palveluissa ja päätöksentekijöiden tukena.

GMES-ympäristöseurantajärjestelmä hyödyntää satelliittidataa. METOP-satelliitin kuva Eumetsat.

Euroopan avaruusjärjestö ESAn ja Euroopan komission ympäristöseurantajärjestelmä GMES (Global Monitoring for Environment and Security) tarjoaa tulevaisuudessa yhtenäistä ympäristötietoa Euroopassa ja auttaa päätöksentekijöitä muodostamaan selkeämmän kokonaiskuvan ympäristön tilasta. Tähän asti tieto on usein jäänyt hajalleen tutkimuslaitoksiin eri puolilla maailmaa.

GMES on käytännössä kaksiosainen: ympäristönseurantaa varten rakennetaan viisi erityyppistä satelliittia, ja lisäksi perustetaan ympäristötietoa jalostavia palvelukeskuksia. Seurantajärjestelmässä hyödynnetään luonnollisesti myös nykyisten satelliittien tuottamaa dataa.

Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Jarkko Koskinen toteaa, että satelliittien tarjoamaa dataa ei tähän asti ole hyödynnetty riittävästi operatiivisten tuotteiden pohjana. - Jo tämän hetken satelliitit tarjoavat valtavasti käyttökelpoista tietoa, mutta se ei ole suinkaan aina siirtynyt palveluihin tai päätöksenteon tueksi, hän sanoo. Koskinen on Suomen edustaja Euroopan avaruusjärjestön ESAn kaukokartoituksen ohjelmaneuvosto.

- GMES-ohjelmassa panostetaan siihen, että eri satelliittien data yhdistetään ja siitä tehdään operatiivisia sovelluksia, palveluita viranomaisille ja kansalaisille, Koskinen kuvailee. - Satelliittidata yhdistetään maanpintamittauksiin, -havaintoihin ja malleihin, ja näin saadaan kattavaa tietoa erilaisista ympäristöriskeistä ja ilmastonmuutoksesta päättäjiä varten, Koskinen kuvaa.

Tietoa jalostavia palvelukeskuksia syntyy kaikkiaan kymmenen. Suomi on mukana polaarialueiden palvelukeskuksessa, ilmakehä-, meri- ja rannikkoalueiden palvelukeskuksessa sekä metsäpalvelukeskuksessa. Suomessa toimijoita ovat Ilmatieteen laitoksen lisäksi mm. Suomen ympäristökeskus, Merentutkimuslaitos, Teknillinen korkeakoulu ja VTT.

Euroopan komission ja ESAn ympäristöseurantajärjestelmä GMES oli tarkastelun kohteena torstaina Ilmatieteen laitoksen järjestämässä kaukokartoituksen ammattilaisten seminaarissa. Aihetta esittelivät Euroopan avaruusjärjestö ESAn, USA:n avaruushallinnon, NASAn sekä eurooppalaisen sääsatelliittijärjestö EUMETSATin edustajat.

Kaukokartoitusalan ammattilaiset koollaNoin 100 kaukokartoitusalan ammattilaista kokoontuu torstaina ja perjantaina Kaukokartoituspäiville Ilmatieteen laitokselle.

- Kyseessä on ammattilaisten kansallinen tapaaminen, jossa tuodaan esille alan uusimpia kuulumisia ja vaihdetaan ideoita ja ajatuksia. Kaukokartoituskerho on rekisteröimätön yhdistys, joka on perustettu 1993 edistämään kaukokartoitusalalla Suomessa toimivien organisaatioiden ja henkilöjäsenten välistä yhteydenpitoa ja tiedonvaihtoa.

Kerhon puheenjohtaja, tutkija Markus Peura Ilmatieteen laitokselta kertoo, että ympäristöseurantaohjelma GMES nousee Kaukokartoituspäivien teemoista tärkeimmäksi. - Se korostaa olennaista ajatusta tutkimuksen hyödyntämisestä käytännön elämän hyödyksi, operatiivisiksi tuotteiksi. Puhujia kaksipäiväisessä seminaarissa on kolmisenkymmentä.

Lue lisääGMES-ympäristönseurantajärjestelmästä: www.gmes.info

Lisätietoja:

Ilmatieteen laitoksen kaukokartoitustoiminnasta:tutkimusprofessori Jarkko Koskinen, puh. 050 337 2902.