Tiedote - Salamanpaikannus tarkentuu Etelä-Suomessa

Ilmatieteen laitos on ottanut käyttöön uuden Vaisalan valmistaman salamanpaikantimen keskusyksikön, jonka erityisominaisuus on sen kyky hyödyntää sekä IMPACT- että SAFIR-antureiden tietoja. Tällainen ei ole ollut aikaisemmin mahdollista, koska anturien ohjelmistot ovat olleet yhteensopimattomia. Nyt voidaan puhua yhdestä salamanpaikantimesta, joka tuottaa kahdenlaista tietoa, maasalama- ja pilvisalamapaikannuksia.

Kuva: Ari-Juhani Punkka

Ilmatieteen laitoksella on tähän asti ollut toiminnassa kaksi salamanpaikanninta, viiteen IMPACT-anturiin perustuva maasalamanpaikannin sekä kolmeen SAFIR-anturiin perustuva pilvisalamanpaikannin. Kummallakin paikantimella on ollut oma keskusyksikkönsä. Anturit ovat siis toimineet aikaisemmin kahtena täysin erillisenä verkkona, joten keskusyksikön päivittämisellä on suuri merkitys tietojen yhdistämisessä ja yhtenäistämisessä. Ilmatieteen laitoksen salamapalvelu paranee muutoksen ansiosta laadultaan erityisesti Etelä-Suomessa, Baltiassa ja Pietarin alueella.

IMPACT-verkko käsittää viisi anturia ja keskusyksikön. Anturi on suunnin, joka on varustettu myös satelliittipaikannus- eli GPS-vastaanottimella. Salamat paikannetaan kahden riippumattoman menetelmän, suuntimisen ja aikaeropaikannuksen, yhdistelmänä. SAFIR-verkko tuo kolme anturia lisää aikaeropaikannukseen, mikä parantaa maasalamahavaintojen tarkkuutta ja tehokkuutta. Pilvisalamat paikannetaan edelleen kolmella SAFIR-anturilla. Näitä tietoja voidaan kuitenkin nyt hyödyntää samalla tavoin kuin maasalamoita.

Paikannustulosten mukaan elokuun loppuun mennessä koko kesän salamamäärä oli lähellä pitkäaikaista keskiarvoa. Vähiten kesän aikana salamoi maan etelä- ja kaakkoisosissa sekä Itä-Lapissa.

Vuosittaiset erot salamoiden esiintymisessä Suomessa ovat huomattavia sekä ajallisesti että paikallisesti ja heijastavat sääolojen vaihtelevuutta. Runsaimmat ukkoset esiintyvät kesä-heinäkuussa. - Syksymmällä illan ja yön pimeys on paljon syvempää ja välähdykset voivat näkyä kauaskin, mutta jyrinää ei pitkän matkan takia enää kuulla. Tällöin puhutaan elosalamoista, tutkimuspäällikkö Tapio Tuomi toteaa. Ukkoset ajoittuvat syksyllä illemmaksi, koska lyhenevän päivän takia ukkosen kehitys alkaa myöhemmin. Loppukauden ukkoset sijoittuvat tyypillisesti merelle, sillä syksyllä meri pysyy lämpimänä, eikä meri myöskään jäähdy yöksi kuten maanpinta. Tosin mantereellakin esiintyy silloin tällöin syksyllä merkittäviä yöllisiä ukkosia, ja sopivan kaukaa katsottuna ne niin ikään näkyvät elosalamoina. - Suomenlahdella välähteli illalla 7. lokakuuta muutaman tunnin aikana noin 400 satamaa, joiden välke näkyi kymmenien kilometrien päähän. Elosalamat herättivät runsaasti huomiota, Tapio Tuomi kertoo.

Lue lisääSalamapalvelusta

Lisätietoja:

Tutkimuspäällikkö Tapio Tuomi, puh. (09) 1929 4667Suunnittelija Jussi Haapalainen, puh. (09) 1929 5743