Tiedote - Komeetat kertovat aurinkokunnan varhaisvaiheista

Maaliskuun 2. päivä kohti komeetta Churyumov-Gerasimenkoa laukaistu Rosetta-luotain ja sen laskeutuja, Philae, kuljettavat mukanaan yhteensä 21 tieteellistä mittalaitetta. Rosetta-ohjelman tieteellisenä päämääränä on selvittää komeetan avulla aurinkokunnan syntymekanismeja ja varhaisvaiheita. Aurinkokunnan syntyessä 4,6 miljardia vuotta sitten komeetat kertyivät aurinkokunnan reunoille, missä ne ovat säilyttäneet hyvin alkuperäiset ominaisuutensa. Komeettojen ratojen häiriintyessä muutamat niistä ovat lähestyneet Aurinkoa, mutta osa on jäänyt sellaisille etäisyyksille, että avaruuslento niille on mahdollinen. Churyumov-Gerasimenko on yksi harvoista komeetoista, joita nykytekniikan avulla on mahdollista tutkia. Rosetta saavuttaa komeetan vuonna 2014.

Kuva: ESA

Ilmatieteen laitos tulee olemaan mittausaineiston merkittävin tieteellinen hyödyntäjä Suomessa. Ilmatieteen laitoksen osallistuminen Rosettan instrumenttien suunnitteluun ja valmistukseen antaa hyvän lähtökohdan myös mittaustulosten tieteelliseen tulkitsemiseen. Ilmatieteen laitos on toimittanut sekä elektroniikkaa että tietokoneohjelmia useaan mittalaitteeseen. Ilmatieteen laitos on ollut mukana suunnittelemassa ja rakentamassa Rosetta-luotaimen komeettapölyn analysointia ja plasmamittauksia tekevän mittalaitteen kolmea eri anturia. Ilmatieteen laitoksella on myös päävastuu laskeutumisaluksessa komeetan sähkönjohtavuutta mittaavasta laitteesta sekä laskeutujan tietokoneen muistiyksiköstä.

Komeetan sähkönjohtavuus on olennaista sen vesivarojen määrittelyssä. Komeettapöly puolestaan kertoo, kuinka monimutkaisia aineita komeetan ympäristössä on. Nämä tiedot ovat kiinnostavia siksi, että aurinkokunnan varhaisen vaiheen komeettatörmäykset ovat saattaneet tuoda myös Maan kamaralle suuren osan Maan vesivaroista sekä sellaiset alkeellisen elämän rakennuspalikat, joiden varaan elämä Maassa on voinut syntyä.

Rosetta on yksi Euroopan avaruusjärjestön ESA:n tiedeohjelman kulmakivistä. Rosetta-luotaimella ja sen laskeutujalla, Philaella, on symbolinen nimihistoria. Rosettan kivi, Philae-obeliski ja Egyptin hieroglyfien tulkinta ovatkin vertauskuvainnollisia, sillä Rosettan tuottamat tiedot tulevat tarjoamaan suomalaisille tutkijoille ainutlaatuisen tilaisuuden osallistua komeettojen salakirjoituksen ratkaisemiseen. Ilmatieteen laitoksen osallistumista hankkeeseen ovat rahoittaneet Tekes ja Suomen Akatemia.

Lue lisää Rosetta-luotaimesta

Lisätietoja:

Professori Hannu Koskinen, puh. (09) 1929 4639 tai 050 523 1738Tutkimuspäällikkö Walter Schmidt, puh. (09) 1929 4658 tai 050 324 3107Sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@fmi.fi